Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan kuluva vuosi saattaa olla ratkaiseva Suomen aseman kannalta Euroopan unionissa.
– On mahdollista, että joudumme valitsemaan, haluammeko syventää EU:n integraatiota vai pysyä paikoillaan, Orpo sanoi tänään torstaina puhuessaan Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa.
Orpon mukaan valintatilanne saattaa liittyä pysyvään taakanjakomekanismiin, jolla turvapaikanhakijoita uudelleensijoitetaan, euroalueen budjettiin tai johonkin muuhun.
– Suomi saattaa joutua valitsemaan. Pitäisikö meidän valita tie, joka vie syvempään integraatioon, vai pitäisikö meidän lyödä jarrut pohjaan? Minulle vastaus on ehdottoman selvä. Meidän täytyy olla mukana siinä ryhmässä, joka valitsee Euroopan integraation syventämisen tien huolimatta mahdollisesta lyhyen aikavälin pinteestä, Orpo linjasi.
Orpon mukaan Suomen äänellä on joka tapauksessa merkitystä ja Suomella on mahdollisuus ohjata EU:n suuntaa siinä missä muillakin mailla.
Brexit yhdisti EU-maat
Valtiovarainministerin mukaan brexit on pakottanut jäljelle jäävät EU:n jäsenmaat ajattelemaan, mikä on EU:n visio ja missio Ison-Britannian eron jälkeen.
– Vastoin kaikkia oletuksia, brexit on tuonut meidät yhteen. Brexitin mukanaan tuomat vaikeudet ovat osoittaneet meille, kuinka huono vaihtoehto EU:sta lähteminen on, Orpo totesi.
Orpon mukaan Iso-Britannia on arvostettu kumppani, eikä vähiten kaupan ja turvallisuusyhteistyön saralla. Iso-Britannialle ei kuitenkaan voida Orpon mielestä myöntää parempia ehtoja kuin muille kolmansille maille, kuten esimerkiksi pääsyä sisämarkkinoille.
Puolustusyhteistyötä vietävä pidemmälle
Orpon mukaan päätökset kehittää EU:n puolustusyhteistyötä nauttivat Suomessa vahvaa tukea.
– Mielestäni meidän pitäisi alkaa puhua pian seuraavista askelista, jotka vievät EU:n puolustusyhteistyötä vielä pidemmälle.
Lissabonin sopimuksen avunantoon velvoittava turvalauseke on pantu toimeen kerran Ranskan terroristihyökkäysten jälkeen.
– Minusta on tärkeää kehittää edelleen kykyämme auttaa toisiamme missä tahansa kriisissä ja erityisesti sotilaallisissa hyökkäyksissä, joihin Lissabonin sopimus viittaa. Vasta viime vuonna Suomi hyväksyi uuden lain, joka mahdollistaa meille sotilaallisen avun antamisen ja vastaanottomisen.
Orpo ehdottaa, että järjestettäisiin jäsenmaiden yhteisiä harjoituksia, joissa avunantoa yhdelle tai useammalle jäsenmaalle harjoiteltaisiin erilaisissa tilanteissa hybridihyökkäyksistä tavanomaisiin sotilasoperaatioihin.
– Yhteiset harjoitukset voivat auttaa löytömään heikkouksia, kehittämään prosesseja ja lopulta vahvistamaan EU:n uskottavuutta turvallisuusyhteisönä, Orpo perusteli.
Orpon mukaan sekä EU:ta että Natoa tarvitaan. Ne voivat täydentää toisiaan ja niiden yhteistyölle on suurta kysyntää.
Maahanmuuttoon, turvallisuuteen ja puolustukseen lisää rahaa
Orpon mielestä Ison-Britannian EU:n budjettiin jättämää aukkoa ei voida täyttää kasvattamalla vain muiden jäsenmaiden maksuosuuksia.
– Mutta jos haluamme investoida nykyistä enemmän uusille aluelle, kuten maahanmuuttoon, turvallisuuteen ja puolustukseen, olen valmis keskustelemaan kansallisten maksuosuuksien kasvattamisesta EU:n budjettiin.
Orpo alleviivasi, että Suomi haluaa täyden pankkiunionin.
– Se on olennainen osa EMU-visiota. No bailout -Eurooppa ei tule ikinä toimimaan ilman todellista pankkiunionia.
Pankkiunioni muodostettava reilusti
Orpo korosti kuitenkin, että pankkiunioni täytyy muodostaa reilulla tavalla.
– Pankkiunionia ei pidä käyttää siihen, että vanhoista virheistä aiheutuneet kustannukset siirretään muille. Riskit perinnön siirtymisestä täytyy taklata ensin, kansallisilla toimenpiteillä, Orpo painotti.
Orpon mukaan kriisimekanismeja tarvitaan tulevaisuudessakin. Lyhytaikaista apua täytyy hänen mielestään olla tarjolla, jotta maita voidaan auttaa takaisin jaloilleen, mutta jos velkahelpotusta tarvitaan, sen täytyy tulla yksityisiltä sijoittajilta, ei toisten maiden veronmaksajilta.
– Sitä varten meidän täytyy kehittää edelleen Euroopan vakausmekanismia. EVM tarvitsee parempia työkaluja velkakestävyyden varmistamiseksi ja tarvittaessa hallittujen velkajärjestelyiden tekemiseksi, Orpo sanoi.
