Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ihmetteli keskiviikkona eduskunnan täysistunnossa, miten perussuomalaisten on vaikea myöntää olleensa hallituksessa 2015, kun yhdessä heidän kanssaan todettiin ettei turvapaikanhakijoita voitu pysäyttää rajalle.
Orpon mukaan nyt tilanne maahanmuutossa on aivan toinen – mutta siitä PS:ssa ei puhuta, ”koska lypsävä lehmä saattaisi ehtyä”.
– Turvapaikanhaku on nyt huomattavasti alemmalla tasolla kuin mitä se oli ennen vuosien 2015-16 kriisiä. Siihen vaikuttavat ne määrätietoiset toimet, joita tehtiin sen kriisin keskellä ja sen jälkeen, Petteri Orpo sanoo Verkkouutisille.
– Turvapaikkapolitiikkaamme kiristettiin pohjoismaiselle tasolle. Karsittiin vetovoimatekijöitä. Samaan aikaan Euroopassa on rajavalvontaa tehostettu eikä Euroopan läpi kävely ole mahdollista kuten se oli silloin. Tältä osin tilanteemme on rauhallinen.
Orpon mukaan kuitenkin ”tämä on se mistä perussuomalaiset elää ja sen takia he haluavat pitää (käsitystä) yllä”.
– Totta kai meillä on haasteita. Muun muassa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden maassa olevien palauttaminen. Kotouttaminen on hemmetinmoinen haaste, ja näihin liittyvät sisäisen turvallisuuden ongelmat. Mutta nyt emme ole minkään akuutin maahantulon kohteena tällä hetkellä.
Asiassa pitäisi Petteri Orpon mielestä nyt ponnistella myös entistä kovemmin Euroopan unionissa.
– … jota perussuomalaiset vastustaa. Mutta ainoastaan EU:n tasolla pystytään saamaan kestävä ratkaisu, niin että Euroopan ulkoraja pitää. Pitäisi ponnistella yhdessä Euroopassa, että puututaan juurisyihin ja autetaan lähtömaissa, Orpo toteaa.
– Nämä ovat ne, mitä nyt pitäisi tehdä. Mutta heille (perussuomalaisille) on tietenkin tärkeää pitää yllä käsitystä jonkin akuutin tilanteen olemisesta päällä, koska se on heidän etujensa mukaista.
– Se on tietoista poliittista peliä. Se on ikävää suomalaisten näkökulmasta. Kun kuuntelee heidän (perussuomalaisten) kommenttejaan, ne voivat herättää huolta ja pelkoja. Siihen he tuntuvat pyrkivänkin.
Orpo sanoo, ettei ole nähnyt PS:lta juuri muuta kuin maahanmuuttopolitiikkaa ja jossain määrin ilmastopolitiikkaa.
– En tiedä heidän talouspolitiikastaan. En ole kuullut heiltä työllisyyskeinoja – muuta kuin että yritysten pitää maksaa enemmän palkkaa. En tiedä heidän näkemystään koulutuspolitiikasta tai miten vastataan ikärakenteen haasteisiin, teknologian kehittymiseen, kovaan kansainväliseen kilpailuun, yritysten investointien saamiseen Suomeen, Petteri Orpo listaa.
– Etteivät vain joutuisi keskustelemaan joistain ikävistä asioista… Koska näkemysten muodostaminen niistä saattaisi olla heille vaikeaa.
