Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon mukaan hallituksen suunnittelemat hyvät asiat on rakennettu hiekalle eli toiveelle siitä, että vuonna 2023 on 100[nbsp]000 työllistä enemmän kuin tänään.
– Ekonomistit ovat kauhuissaan. He ovat varoitelleet, että ei talouspolitiikka voi tällä tavalla rakentaa, Petteri Orpo sanoi hallitusohjelmasta käydyssä debatissa eduskunnassa.
– Todelliset hallitusneuvottelut tullaan ilmeisesti käymään elokuussa 2020, koska pystyvät menot tehdään vasta, kun on pysyvät tulot. Niin sanoi pääministeri (Antti) Rinne juuri äsken. Eli jos ei ole työllisyystoimia, ei ole 1,2 miljardin lisämenojakaan käytössä. Onko tämä näin, Orpo kysyi.
Orpo halusi tietää, leikataanko kolmen miljardin tulevaisuusinvestoinnit, jotka ovat Orpon mukaan tosiasiassa pysyviä menoja, todella pois kolmen vuoden jälkeen.
– Te jätätte laskun seuraavalle hallitukselle, Orpo moitti.
Kertaluonteiset menot ”ripotellaan kaikkialle”
Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) vastasi, että tulevaisuusinvestoinneissa on kyse kertaluonteisista, määräaikaisista investoinneista.
– Niitä ei leikata, vaan ne loppuvat vuonna 2022. Siellä on muutamia poikkeuksia, mutta pääsääntöisesti ne loppuvat vuonna 2022. Ne eivät ole jatkuvia, Lintilä sanoi.
Orpo jatkoi, että ongelma on se, että hallitus lisää pysyviä menoja 1,2 miljardia ja lisäksi on kolmen miljardin edestä kertaluonteisia menoja, jotka saadaan myymällä valtion omaisuutta.
– Se on valtava summa. Jos olisi haluttu tehdä vaikuttavia panostuksia, silloin esimerkiksi kunnolliset panostukset koulutukseen tai vaikka liikenneinfraan, se olisi järkevää. Nyt te ripottelette sen kaikkialle, kaikkea hyvää sinne tänne ja kun se on höttöisellä pohjalla, Orpo läksytti.
Orpo kysyi uudelleen, päättääkö hallitus vasta elokuussa 2020, onko menolisäyksiin varaa.
– Jos työllisyystoimia ei ole, niin te ette silloin teekään näitä? Onko näin?
Kokoomus ei suostunut kuittaamaan SDP:n vaalilupauksia
Pääministeri Antti Rinne (sd.) vastasi, että hänellä hallitustunnustelut ovat vielä tuoreessa muistissa.
– Totean vain sen, että aika paljon kritiikistä, jota nyt esitätte, olitte itse valmis viemään eteenpäin, Rinne sanoi Orpolle.
Oppositiojohtaja tulistui tästä.
– Pääministeri Rinne, te olette puhunut hallituksen ja opposition välisestä hyvästä yhteistyöstä. Minusta siihen henkeen ei sovi, että te vääristelette niitä keskusteluja, joita me olemme käyneet hallitustunnusteluvaiheessa. Me emme olisi hyväksyneet sitä, että myyntituloja käytetään pysyviin menoihin. Te tiedätte, että mittaluokka josta puhuimme esimerkiksi kärkihankerahoituksesta, oli jotain aivan muuta, Orpo sanoi.
Orpon mukaan kokoomus ei olisi suostunut ylittämään valtiovarainministeriön kehystä, jonka hallitus tekee nyt ”erilaisin konstein”.
– Emme varmasti olleet siksi jatkossa, koska me emme hyväksyneet sitä, että te sanoitte, että kuittaatteko sen, että kaikissa talouden tilanteissa SDP:n vaalilupaukset hoidetaan. Emme suostuneet, Orpo julisti.
Rinne vastasi, että hänellä on muistiinpanot hallitustunnusteluissa suoraan nokan edessä ja että hän mielellään jatkaa yhteistyötä niissä asioissa, joissa yhteistyötä voidaan tehdä.
– En missään vaiheessa hallitustunnustelijana edellyttänyt sitä, että kaikki SDP:n lupaukset toteutetaan. Tuleehan se näkyviin tässä yhteisessä ohjelmassa, että eivät ne ole toteutumassa kaikki sellaisena kuin minä olisin halunnut, Rinne sanoi.
Valtion omaisuuden myynnistä ei ole päätöksiä
Rinne halusi korjata vielä, että kertaluontoisiin investointeihin on käytettävissä 3[nbsp]050 miljoonaa euroa tavalla tai toisella. Esimerkiksi pääomittaa voidaan ilman valtion omaisuuden myyntiä.
– Meillä ei ole mitään päätöksiä siitä, millä tavalla omaisuutta käytetään, mutta on päätös siitä, että tulevaisuusinvestointeihin käytetään 3[nbsp]050 miljoonaa euroa, Rinne sanoi.
Orpo peräsi vielä kolmannen kerran vastausta siihen, eikö pysyviä menoja tule ilman pysyviä tuloja.
– Olen ymmärtänyt, että hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on rakennettu niin, että 2020 elokuussa tarkastetaan työllisyystoimet. Onko nyt niin, että te ette tee näitä pysyviä menolisäyksiä elokuun budjettiriihessä, jos ei ole ensin pysyviä tuloja?
Viimein debatin lopuksi varapuhemies Tuula Haatainen (sd.) antoi Rinteelle puheenvuoron.
Työllisyydellä tasapainotetaan myös julkista taloutta
Rinteen mukaan pysyviä menoja on mahdollisuus nostaa, jos työllisyyteen liittyvä ”isompi kokonaisuus”, joka tuottaa 300 miljoonan euroa, toteutuu. Tämän kokonaisuuden sisältöä Rinne ei avannut.
– Se 1,9 miljardia, joka työllisyysvaikutuksille on arvioitu, siitä osa on julkisen talouden tasapainottamista, joka ei mahdollista lisämenojen toteuttamista, vaan siitä 300 miljoonaa on osuutta, joka mahdollistaa sen, Rinne selvitti.
Verotusta hallitus aikoo kiristää 730 miljoonalla eurolla.
– Meillä on siis 730 miljoonaa lisättävissä pysyviä tuloja, jotka mahdollistavat sen, että riippumatta työllisyystavoitteen liikkeelle lähdöstä voidaan pistää osa niistä asioista käytiin pysyvien menojen osalta.
Rinne lisäsi, että hallituksen tavoitteena on 60[nbsp]000 lisätyöllistä, jotta julkisen talouden tasapainoa saadaan vahvistettua ja ”päättämättömiä menolisäyksiä” toteutettua.
– Yksikään kertaluontoisista menoista ei lähde liikkeelle yksittäisen ministerin päätöksellä, vaan talouspoliittinen ministerivaliokunta valmistelee kokonaisuuksia, mihin nämä rahat käytetään. Valtioneuvosto yleisistunnossa tekee päätöksen, mihin nämä 3[nbsp]050 miljoonaa euroa käytetään, Rinne sanoi.
