Euroopan unionilla olisi mahdollisuus vastata Yhdysvaltojen haasteeseen kauppapolitiikassa, Venäjän ja Kiinan haasteisiin sekä olla aktiivinen toimija lähiympäristössään kuten Lähi-idässä.
Suomi yksittäisenä pienenä maana ei pysty vastaamaan näihin haasteisiin, vain Euroopan unionin osana, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi tiistaina Ylen Politiikkaradion eurovaalitentissä.
Suomen pitää Petteri Orpon mielestä ajaa tulevalla EU-puheenjohtajuuskaudellaan unionin globaalin roolin vahvistamista.
− Keski-Euroopan maat ovat tehneet satoja vuosia yhteistyötä, ne löytävät jatkossakin tavan tehdä yhteistyötä. Suomi ja suomalaiset kärsivät, jos Eurooppa hajaantuu, Petteri Orpo sanoo.
Hänen mielestään EU-jäsenyydellä on valtava merkitys Suomen turvallisuuspoliittiselle asemalle.
− Liittyminen EU:hun vuonna 1995 oli meille turvallisuusratkaisu. EU tuo vahvuutta myös sisäiseen turvallisuuteemme esimerkiksi terrorismintorjunnan kautta. Kun emme kuulu sotilasliittoon, silloin kaikki työ, mitä voidaan tehdä yhteisen puolustuksen eteen Euroopan unionissa, on meille eduksi. EU ei kuitenkaan ole riittävä, siksi kokoomus kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä.
Niin kauan, kun Suomi ei ole Naton jäsen, pitää Suomen ajaa Orpon mielestä Lissabonin sopimuksen turvalausekkeen konkretisoimista.
− Eli mitä konkreettisesti tarkoitetaan Lissabonin sopimuksen lausekkeella, jonka mukaan jäsenmaat auttavat toisiaan? Tämä on yksi Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeisiä tavoitteita.
− Sen pitäisi minusta tarkoittaa sitä, että jos joku Euroopan unionin maa joutuu sotilaallisen tai jonkin modernimman uhan ja aggression kohteeksi, niin silloin autetaan eikä jäädä pohtimaan. Konkretisoiminen voisi tarkoittaa myös, että ryhdytään järjestämään yhteisiä harjoituksia, Petteri Orpo esittää.
Ensisijaisesti harjoiteltaisiin Orpon mielestä uusia, kuten kyberuhkia vastaan.
− Mutta miksei myös sotilaallisesti. Jos meillä olisi yhteisiä eurooppalaisia joukkoja, joita voitaisiin käyttää kriisitilanteissa Euroopan puolustamiseen tai esimerkiksi lähialueiden kriisien ratkomiseen tai rauhan turvaamiseen, niin mikä ettei.
Petteri Orpo muistuttaa, että Euroopan unioni ei ole mikään sotilaallinen toimija tällä hetkellä.
− EU:n jäsenmaat ovat. Kun Britannia on lähdössä EU:sta ainoana todellisena sotilasmahtina EU:ssa, on oleellista ja hyvä asia, että pääasiassa nyt Ranskan vedolla Euroopassa on alettu puhua yhteisestä puolustuksesta ja sen kykyjen kehittämisestä, Petteri Orpo sanoo.
