Tunnetut demarit ovat ajaneet työeläkeindeksin palauttamista palkkaindeksiksi. Nykyisin työeläkkeiden taso nousee vuosittain niin sanotun taitetun indeksin mukaisesti, jossa palkkatason muutoksen painokerroin on 0,2 ja hintatason muutoksen eli inflaation painokerroin 0,8. Inflaatiotarkistus pitää huolen siitä, ettei eläkkeiden ostovoima heikkene hintatason noustessa.
Indeksin palauttamisesta palkkaindeksiksi on tehty kansalaisaloite, jonka ensimmäinen allekirjoittaja on SDP:n ex-kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Kiljusen lisäksi aloitteen ovat allekirjoittaneet muun muassa kaksi SDP:n entistä puheenjohtajaa Pertti Paasio ja Ulf Sundqvist sekä ex-ministerit Kari Rajamäki, Pirjo Ala-Kapee ja Leena Luhtanen. Tunnetuista demareista mukana aloitteen allekirjoittajina ovat myös Jacob Söderman, Reino Paasilinna, Sinikka Hurskainen, Markus Aaltonen, Raimo Piirainen, Saara Karhu ja Kari Urpilainen.
Etlan tutkijoiden Jukka Lassilan, Niku Määttäsen ja Tarmo Valkosen laskelmien mukaan työeläkemaksua pitäisi korottaa vuoteen 2050 mennessä noin seitsemällä prosenttiyksiköllä nykyjärjestelmään verrattuna, jos demareiden esittämä palkkaindeksin palauttaminen otettaisiin käyttöön. Tutkijat ovat olettaneet reaalipalkkojen vuosittaiseksi kasvuvauhdiksi 1,6 prosenttia.
Tutkijat toteavat, että alkuvaiheessa yksityinen kulutus ja valtion verotulot voisivat kasvaa muutoksen myötä varsinkin, jos muutos toteutettaisiin rahastoja purkamalla. Tutkijoiden mukaan yksityinen kulutus olisi lopulta kuitenkin pienempi kuin nykyistä indeksiä noudatettaessa.
– Indeksikorotusten suurentaminen olisi hyvin kömpelöä suhdannepolitiikkaa, sillä se kasvattaa eläkkeitä hitaasti, mutta pysyvästi, tutkijat toteavat muistiossaan.
Tutkijoiden mukaan indeksimuutoksesta hyötyisivät lähinnä juuri eläkkeelle siirtymäsä olevat ikäluokat.
