Antti Palola totesi Ylen Ykkösaamussa lauantaina, että STTK on valmis palaamaan neuvottelupöydän ääreen.
– Pakkolait nyt esitetyssä muodossa ja miten niitä valmistellaan, puree erityisen paljon julkisen sektorin pieni- ja keskituloisiin naisvaltaisiin aloihin. Laskennalliset menetykset palkkoihin olisivat 5-10 prosenttia, joten on luonnollista, että kun jäsenistöstä yli puolet on julkisella sektorilla, meillä on kova huoli ja halu löytää vaihtoehtoinen malli, millä päästään pois pakkolaeista.
Palolan mukaan hallituksen edellyttämään viiden prosentin tuottavuusloikkaan tuskin päästään.
– Se on sitten hallituksen päätettävissä onko se tarpeeksi, jotta pakkolait voitaisiin perua ja päästäisiin tältä osin tässä yhteiskunnassa rauhalliseen lopputulokseen.
Palola huomautti, että joulukuussa neuvotelluilla maltillisilla palkkaratkaisuilla olisi hyvinkin saavutettu noin viiden, jopa kymmenen prosentin suhteellisen kilpailukyvyn menetys Saksaan verrattuna.
Palola luonnehti valintaa pakkolakien ja yhteiskuntasopimuksen välillä valinnaksi ”koleran ja ruton” välillä. STTK:n laskelmien mukaan pakkolain keskimääräinen vaikutus keskituloiseen julkisen sektorin työntekijään lomienlyhennyksineen olisi äärimmillään lähes 10 prosenttia.
– Perinteisen työmarkkinalogiikan mukaan, jota ei aina ymmärretä, tämä on tietysti pohjana syksyn palkkaneuvotteluissa.
Toisaalta, myös yhteiskuntasopimukseen pääseminen merkitsisi palkkapussin pienenemistä, esimerkiksi työnantajan sosiaalimaksujen uudelleen kohdistumisen muodossa.
Palola ennusti, että jos pakkolait tulevat voimaan syksyn aikana, työmarkkinasopimuskierroksesta tulee erittäin raskas, pitkä ja repaleinen. Hänen mukaansa tässä tilanteessa työmarkkinahäiriöiltä tuskin vältytään.
