Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini (ps.) tyrmää puheet siitä, että Suomen ja Naton välistä niin sanottua isäntämaatukisopimusta olisi valmisteltu salassa.
Soini myöntää, että sopimus tuli hänellekin kuitenkin yllätyksenä.
– Selvitin, että tämä asia kävi ulkoasiainvaliokunnassa 2010. Olin silloin Brysselissä, kertoo Soini.
Ulkoasiainvaliokuntaa johti tuolloin valiokunnan nykyinen varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.), joka kritisoi eilisessä tiedotteessaan ulkoasiainvaliokunnan ja eduskunnan pitämistä asiasta pimennossa.
Soini on kuitenkin samaa mieltä Salolaisen kanssa siitä, että ulkoasiainvaliokuntaa olisi nyt ollut syytä informoida, kun ”pitkä sopimusprosessi on näin tulossa maaliin”.
Isäntämaatuki kirjattiin Suomen ja Naton kumppanuustavoitteisiin jo 2002. Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa ensi kuussa.
– Näen siinä mielessä Salolaisen kritiikin oikeutettuna, että ei saa syntyä epäilyjä siitä, etteikö ulkoasiainvaliokuntaa ja eduskuntaa pidetä ajan tasalla, Soini painottaa.
Ei askel kohti Natoa
Soinin mielestä itse sopimuksesta ei ole Suomelle haittaa, pikemminkin hyötyä. Sopimus voi helpottaa avun vastaanottamista kriisitilanteessa, vaikka mistään turvatakuista ei ole kyse.
Soinin mielestä sopimus ei ole myöskään mikään ”askel kohti Nato-jäsenyyttä”.
– En minä siinä mitään Naton esikartanoa näe, mutta aina kun tulee sana ”Nato”, kauhea huuto alkaa, Soini päivittelee.
Soini kummastelee myös väitteitä, että sopimusprosessia olisi pimitetty tai salailtu jopa tahallaan.
– Vaikea uskoa tähän. En näe mitään järjellistä motiivia pimittää tällaista asiaa. Julkisuuteenhan tämä tulee kuitenkin.
Soinin mukaan kyseessä ole myöskään mikään ainutlaatuinen sopimus, vaan vastaavankaltaisia on muillakin Naton kanssa tiiviistä yhteistyötä tekevillä mailla.
