Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiehdotuksen tänään torstaina lausuntokierrokselle.
Joulun välipäivinä virkamieskunta on täydentänyt lakiehdotusta, jonka valmisteluryhmä luovutti ennen joulua peruspalveluministeri Susanna Huoviselle (sd.). Lakiehdotukseen on lisätty arviointi uudistuksen vaikutuksista ja perustelut siitä, miten ehdotus täyttää perustuslain vaatimukset.
Virkamiehet ovat käyneet läpi ehdotuksen perustuslain kannalta ongelmalliset kohdat ja perustelleet, miksi lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Lakiehdotuksessa ehdotetaan kuitenkin, että esityksestä hankittaisiin perustuslakivaliokunnan lausunto.
Perustuslakivaliokunnan aiempien kannanottojen perustella virkamiehet katsovat, että sosiaali- ja terveydenhuollon siirtäminen ylikunnalliseksi on mahdollista, koska näin voidaan parhaiten turvata jokaiselle perustuslain 19 § 3 momentissa tarkoitetut riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä varmistaa 22 §:n edellyttämällä tavalla perusoikeuksien toteutuminen yhdenvertaisesti maan eri osissa.
Vastuukunta sama kuin kuntayhtymä
Lakiehdotuksessa todistellaan, että vastuukuntamalli on keskeisiltä osin vastaava kuin kuntayhtymä. Sen vuoksi vastuukunnan kannalta ei ole merkitystä, järjestetäänkö sote-alueen toiminta vastuukunta- vai kuntayhtymämallilla.
Ehdotuksessa perustellaan näkemystä sillä, että esityksen mukainen vastuukuntamalli, jossa päätösvaltaa käyttää kuntien edustajainkokous ja käytännön hallinnosta ja toiminnan johtamisesta vastaa edustajainkokouksen valitsema toimielin, vastaa pitkälti kuntayhtymissä sovellettavaa hallintoa.
Kuntayhtymämallista poiketen vastuukuntamallissa päätöksenteosta vastaava toimielin ei kuitenkaan ole itsenäinen oikeushenkilö, vaan oikeudellinen vastuu on vastuukunnalla.
Ehdotuksessa todetaan, että sote-järjestämislaissa tarkoitettu vastuukuntamalli poikkeaa olennaisesti nykyisin käytössä olevista vastuukuntamalleista, jotka perustuvat kuntien vapaaehtoiseen sopimukseen. Sote-laissa maakuntien keskuskaupunkien olisi pakko toimia vastuukuntina.
Äänivallasta voidaan luopua sopimuksella
Esityksessä ehdotetaan, että kuntien välisessä yhteistyössä sote-alueilla ja perustason alueilla kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun.
Lakiehdotuksen mukaan uudenlaisessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteessa on perusteltua luopua aiemmin käytössä olleista äänileikkureista. Näkemystä perustellaan sillä, että perustuslakivaliokunta on aiemmin hyväksynyt, että kunnat voivat pakollisessa yhteistyössä sopia äänivallasta. Tämä mahdollistaa sen, että sopimusperusteisesti voi syntyä tilanne, jossa yhden kunnan edustajilla on määräävä enemmistö asioista päätettäessä.
Esityksen mukainen palvelurakenne johtaa monilla sote-alueilla tilanteeseen, jossa yhden kunnan asukasluku on selvästi yli puolet, jopa 80 prosenttia, koko alueen asukasluvusta. Lakiehdotuksessa huomautetaan, että alueen suurin kunta vastaa silloin myös yli puolesta kustannuksista.
”Satojen miljoonien” säästöt
Vaikutusarviointi pohjautuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemään selvitykseen. Siinä on käytetty esimerkkinä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta Kainuun hallintokokeilua ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriä (Eksote). Eksotessa asukaskohtaiset kustannukset ovat alentuneet, ja kuntayhtymän kokonaiskustannuksissa on pystytty säästämään 9,5 miljoonaa euroa vuosina 2010–2012. Kainuussa puolestaan kustannusten kasvua saatiin hidastettua vertailukuntiin verrattuna.
Täydennetyn lakiehdotuksen mukaan jos uudistus johtaisi kustannusten kasvun hidastumiseen tai reaalisten kustannusten laskuun, kuten Kainuussa ja Eksotessa on tapahtunut, tarkoittaisi se valtakunnan tasolla useiden satojen miljoonien kustannussäästöjä vuositasolla. Lakiehdotuksessa arvioidaan, että kustannusten kasvu on mahdollista saada 1–2 prosenttiyksikköä pienemmäksi kuin mikä on ollut toteutunut kehitys.
Lakiehdotuksen lausuntoaika kestää kymmenen viikkoa, eli kommentit lakiehdotuksesta pitää jättää sosiaali- ja terveysministeriöön 13. maaliskuuta 2014 mennessä. Sen jälkeen laki on määrä tuoda eduskuntaan huhtikuussa.
