Puolalaislehti Gazeta Wyborczan haastattelu presidentti Sauli Niinistöstä on julkaistu Euractiv-uutissivustolla.
– Kumppaneiden demonisointi ei auta politiikassa. Monet Euroopassa ovat tulleet siihen tulokseen, että Donald Trump on Yhdysvaltain presidentti ja on tarpeen keskustella hänen kanssaan. Muuten täytyisi olettaa, ettei Yhdysvaltojen mielipidettä tulisi enää huomioida. Geopolitiikassa on oltava pragmaattinen. Onnistuin löytämään yhteisen kielen niin (Vladimir) Putinin kuin Trumpinkin kanssa, presidentti Sauli Niinistö toteaa haastattelussa.
Haastattelija sanoo eurooppalaisissa tiedotusvälineissä kirjoitetun, että Venäjä yrittää lyödä kiilaa Suomen ja EU:n väliin.
– En voi uskoa, että sellaisia sanoja todella sanottiin. Olen tavannut presidentti Putinin monta kertaa. Loppujen lopuksi me olemme naapureita, meidän täytyy pysyä toistemme kanssa tekemisissä. Suomella on EU-maiden ehkä kaikkein yksiselitteisin asema Venäjälle asetettujen pakotteiden suhteen. Vaikka ne iskevät meihin hyvin lujaa. Sellaisessa tilanteessa, miten voimme puhua kiilan lyömisestä, Sauli Niinistö vastaa.
Haastattelija kysyy ”pelkäättekö joutuvanne uudelleen Venäjän uhriksi”.
– En usko, että moni suomalainen pelkää Venäjän hyökkäystä – enkä laske itseänikään tähän (pelkäävien) ryhmään. Sama pätee myös uskooni siihen, ettei Venäjä hyökkää Baltiaan tai Puolaan. Jos he teoriassa harkitsisivat tällaista hyökkäystä, johtaisi se kolmannen maailmansodan puhkeamiseen. Tämä on taistelu, jota kukaan ei voi voittaa ja jossa kaikki osapuolet häviävät. Siksi sotaa ei tule.
Ukrainan tapahtumat eivät ole Niinistön mukaan muuttaneet paljoa Suomessa.
– Olemme jo omaksuneet erilaisia ratkaisuja kuin useimmat Euroopan maat. Me emme uskoneet, että ilman sotia kuluneen puolen vuosisadan jälkeen saisimme rauhan iankaikkisesti (once and forever). Siksi emme lopettaneet asevelvollisuutta kuten monet muut maat.
– Käytämme 1,3 prosenttia bruttokansantuotteestamme puolustukseen. Todellisuudessa luku on suurempi, koska toisin kuin muissa maissa, emme laske mukaan sotilaille ja rajavartijoille asevelvollisuudesta maksettavaa hyvitystä. Nyt uudistamme hävittäjiämme, presidentti jatkaa.
Presidentti nostaa esiin suomalaisten maanpuolustustahdon, joka on korkein Euroopassa.
– On hyvä, että tavallisilla ihmisillä on tällainen asenne. He eivät pelkää tavanomaista sotaa, he pelkäävät hybridisotaa. Ihmisiä, jotka ovat valmiita puolustamaan maataan, ei voi kuitenkaan huijata.
EU:lle yhteinen ulkopolitiikka
Sauli Niinistön mukaan EU kaipaa nykyistä yhtenäisempää turvallisuus- ja ulkopolitiikkaa. Presidentin mukaan tämä auttaisi sen samaan kastiin Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän kanssa.
– Suhtaudun skeptisesti euroalueen yhteiseen budjettiin, mutta en (yhteiseen) ulkopolitiikkaan. EU puuttuu pöydistä, joissa kaikkein tärkeimmät geopoliittiset ongelmat ratkaistaan. Sitä ei näy Syyrian neuvotteluissa, vaikka Eurooppa on käytännössä sen naapuri,
– Euroopan suurimpien maiden, Saksan, Ranskan ja Puolan äänet eivät kuulu, jos ne puhuvat erikseen. Mitä tapahtuu, jos Moskova, Washington ja Peking alkavat puhua meistä ohitsemme. Emme voi sallia tätä. Meillä on EU-insituutioita, jotka hoitavat ulkopolitiikka, mutta halu toimia puuttuu yhä, presidentti jatkaa.
Sauli Niinistön mukaan EU:n olisi keskityttävä isoihin asioihin.
– Olen vakuuttunut siitä, että kun EU päättää taata kansalaistensa turvallisuuden, sen suosio kasvaa. Ihmisiä pelottaa: lännessä he pelkäävät maahanmuuttoa ja terrorismia. Meidän Euroopan kolkassamme voi vielä lisätä Venäjän pelon. Kun Euroopalla on vastaus tähän, on se askel eteenpäin.
Eurooppaa kohdanneen maahanmuuton mittakaava oli presidentin mukaan yllätys. Vaikka Turkin kanssa onkin sopimus ja Balkanin reitti on suljettu, tulee väkeä silti yhä Välimeren yli.
– Kymmenet tuhannet afrikkalaiset haluavat löytää paremman tulevaisuuden Euroopasta. Meidän on autettava pakolaisia, mutta ei heitä, jotka vain etsivät parempaa elämää. Me tarvitsemme nopean vastauksen. Siksi EU:n on taattava rajojensa turvallisuus. Jos se ei pysty siihen, hoitaa jokainen maa sen itse. Silloin loppuu vapaa liikkuvuus Euroopassa.
