Presidenttitentin kohokohtia: Karjala-olut ja vettä lisää

Presidenttiehdokkaat kohtasivat Helsingin yliopistolla yhteistentissä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Presidenttiehdokkaiden toisen tentin aiheet olivat järjestyksessä Suomen johtosuhteet, suursotaharjoitus, EU-puolustus, Venäjän vastatoimet kriisitilanteessa, kolme toimenpidettä infosodassa, YK-liiton esittämä kysymys, presidentin rooli kansakunnan eheyden vaalimisessa, vuosi 1918 ja sosiaalinen media.

Rkp:n Nils Torvaldsin mukaan Suomen johtosuhteet eivät ole ihanteellisessa järjestyksessä, mutta asia on hänen mukaansa jo puhuttu ja ”johtopäätökset ovat aika ikävän samantapaisia”. Torvaldsin mukaan kukaan ehdokkaista ei usko, että järjestelmää muutetaan.

Kansanliikkeen Sauli Niinistö sanoi vuonna 1917 eduskunnan julistautuneen ”200:ksi keisariksi”. Valtiosääntö hänen mukaansa kehittyi 2011 suurella tavalla, jota ei ole oikein huomattukaan, kun eduskunta ”vihdoinkin” tuli suurimman vallan haltijaksi.

– Itse olen yrittänyt sitä – ja minusta se on, jos ei nyt ihanteellisesti, niin erittäin hyvin toiminut – hankkiutumalla tavallaan parlamentaarisen katteen alaiseksi. Eli altistamalla presidentin keskustelemaan eduskunnan valiokuntien kanssa ja jopa eduskunnassa edustettujen puolueiden puheenjohtajien kanssa.. Näitä palaverejä on ollut vähän väliä viisi vuotta, ja se on toiminut erittäin hyvin, Sauli Niinistö sanoi.

EU-asioissa systeemi hänen mukaansa tarvitsee hyvää yhteistoimintaa johtuen EU:n toiminnasta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

”Ei kovin suuria vahinkoja”

Vihreiden Pekka Haavisto arvosteli sotaharjoituksen valmistelua ”noloksi”. Hän kritisoi myös kahden vuoden takaisen Etyjin parlamentaarisen kokouksen valmistelua, kun venäläiset jätettiin ulos. Niistä hän sanoi jääneen olon, että tasavallan presidentin ja valtioneuvoston yhteydenpito ei täysin toiminut.

Sdp:n Tuula Haatainen lisäsi listaan ihmettelyn siitä, ettei presidentti osallistunut Rion kokoukseen.

Sauli Niinistö pyysi juontajalta ”työjärjestykseen” puheenvuoron sanoen haluavansa varmistaa pääsevänsä vastaamaan ”huomautuksiin”. Hänelle sanottiin varatun aikaa vastata kaikkeen, jolloin Niinistö totesi nauraen, että silloin ei ehditä puhua EU:sta ollenkaan.

Presidentin mukaan sotaharjoitusasiassa ”ei tässä nyt kovin suuria vahinkoja ole tapahtunut” puolustusministerin ”vähän reippaammasta” esiin tulosta. Hän huomautti ehdokkailla olevan ”runsaasti halukkuutta syyllistää puolustusministeriä, joka ei ole puolustamassa itseään – tai edes itseään”.

Sauli Niinistö sanoi, ettei itsekään tiennyt harjoituksen valmistelusta.

– Eikä siitä tiennyt kukaan muukaan. Koska minkäänlaista valmistelua ei ole tehty. Ihan yksinkertaisesti, Sauli Niinistö sanoi.

Tuula Haataisen mukaan puolustusministeri asetti ”hihasta harjoitukset vetämällä” tasavallan presidentin ja eduskunnan aika outoon asemaan.

– Ei toki. Ei tässä mitään menettelyvirhettä ole tehty. Politiikassa joskus tuppaa olemaan innokkuutta vaan, Sauli Niinistö kommentoi.

Nils Torvaldsin mukaan Englannissa viime viikolla ministeri teki jotain ilmoittamatta pääministerille, ja sai lähteä seuraavana päivänä. Torvaldsin mielestä tämä olisi ollut aiheellista Suomessakin.

PS:n Laura Huhtasaarelta kysyttiin, antaisiko hän presidenttinä puolustusministeri Jussi Niinistölle potkut. Huhtasaari vastasi, että puolustusministeri olisi tällöin ollut niin varpaillaan, ettei tilannetta olisi syntynyt.

”En osaa sanoa”

Rion kokouksesta Sauli Niinistö vastasi, että hän oli tuon juhannuksen 2012 presidentti Vladimir Putinin kanssa Karjalassa ja että valtuuskunnan Rioon nimitti valtioneuvosto, ei presidentti.

Laura Huhtasaari kompasteli, kun presidenttiehdokkaita pyydettiin spekuloimaan Venäjän reaktiosta ja vastatoimista Nato-jäsenyydelle. Huhtasaari puhui Paasikivestä ja Kekkosesta, kansan kypsyydestä puhua ulkopolitiikasta, Kuubaan tulleista ydinohjuksista ja sanoi että asevelvollisten ”isien ja äitien pitää saada päättää” Natosta kansanäänestyksessä.

Juontaja palasi kysymykseen ja kysyi Huhtasaarelta, mitä Venäjän vastatoimista seuraa.

– Sitä minä just haluaisin kysyä tasavallan presidentiltä, Laura Huhtasaari vastasi.

Juontaja sanoi Huhtasaaren olevan itse ehdokkaana ja pyysi vastaamaan itse.

– Tasavallan presidentti on keskustellut (Vladimir) Putinin kanssa, minulla ei vielä ole ollut siihen oikeutta. Tällainen tieto liikkuu että Putin olisi asettanut uhkauksia, Huhtasaari sanoi.

Huhtasaari sanoi kysyneensä asiaa nyt suoraan presidentiltä. Juontaja totesi kysyvänsä Huhtasaarelta, presidenttiehdokkaalta.

– Minä olen sitä mieltä, että kyllä Suomea on painostettu, se tieto minulla on, Huhtasaari sanoi.

Juontaja kysyi edelleen alkuperäisen kysymyksen: miten Venäjä mielestänne reagoisi.

– Niin, minä en osaa sitä sanoa, Huhtasaari totesi.

”Pitää olla hyvin suoraviivainen”

Vuoron saanut vasemmistoliiton Merja Kyllönen totesi hänellä olevan ihan omat mielipiteet ja että hän kyllä vastaa.

– Kun Venäjän karhua pistää tikulla persuuksiin, niin se reagoi. Se on ihan selvä asia, Kyllönen totesi ja vastasi maiden liikenteen olevan helppo blokattava.

Sauli Niinistö kuittasi asian viittaamalla presidenttien tapaamisiin.

– Ei minua ole kukaan uhkaillut, eikä varmasti tule uhkailemaankaan. Mutta tosiasiat on kyllä aika selkeästi esitetty, hyvin selkeästi, sekä Suomen että Venäjän puolelta, Sauli Niinistö sanoi.

Hän huomautti Savonlinnan presidenttitapaamisen lehdistötilaisuudessa todenneensa kommenttina Kiinan ja Venäjän yhteisharjoitteluun, ettei Suomenkaan osallistuminen Aurora-sotaharjoitukseen ole blokki eikä ketään vastaan.

– Se keskustelu selvitettiin sillä. Pitää vain olla hyvin suoraviivainen.

Nils Torvalds palautti mieleen, miten Suomen kansa aikanaan osti mielenosoituksellisesti Karjala-olutta, kun Neuvostoliiton suurlähettiläs oli valittanut sen etiketin sapelista ja miekasta.

Juontaja toi esiin, että Torvalds taisi olla tuolloin Suomen kommunistisen puolueen keskuskomitean jäsen ja pyysi kertomaan myös opiskelustaan Moskovassa. Torvaldsin vieressä istunut Sauli Niinistö ojentautui juuri tällöin ottamaan vesipullon, avasi sen, kaatoi ensin Torvaldsille ja totesi hiljaa ”vettä lisää”.

– Minä en ole tehnyt koskaan mitään suurempaa salaisuutta, ja minulla on aika paljon ystäviä ja vihamiehiä, jotka melkein joka päivä muistuttavat minua siitä. Että ei tässä mitään sen kummempaa, Nils Torvalds vastasi kommunistikysymykseen ja korjasi ajankohtaa koskeneen virheen.

LUE MYÖS:
Presidenttiehdokkaat Euroopan puolustuksesta: EU vai Nato?

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)