Helsingin yliopiston etnisten suhteiden professorin Suvi Keskisen mukaan rasismilla pitkä historia Suomessa. Hänen mukaansa Yhdysvalloista lähtenyt Black Lives Matter -liike on tuonut keskusteluun myös rakenteellisen rasismin, joka on tullut osaksi suomalaista yhteiskuntaa ”useiden vuosisatojen aikana”.
– Nykypäivän tekojen ymmärtäminen edellyttää rasismin vaietun ja sivuutetun historian tuntemista, Suvi Keskinen kirjoittaa Helsingin Sanomissa julkaistussa kirjoituksessaan.
– Suomalaisia oli mukana Ruotsin vallan aikaisissa siirtokunnissa Pohjois-Amerikassa ja Karibialla sekä yrityksissä hankkia siirtomaita Afrikasta. Ajan hengen mukaisesti siirtomaapyrkimyksillä tavoiteltiin taloudellista vaurastumista, mutta niihin liittyi myös ajatuksia vähemmän kehittyneiden kansojen ”sivistämisestä” ja käännyttämisestä kristinuskoon, hän sanoo.
– Suomessa sijaitsevat yritykset hyötyivät siirtomaakaupasta ja kolonialismin mukana rakentuneista epätasa-arvoisista taloussuhteista. Suomalaisia lähti myös siirtolaisina asuttajakolonialismin ja alkuperäiskansoilta vallattujen alueiden myötä syntyneisiin maihin.
Etnisten suhteiden professorin mukaan Suomessa omaksuttiin myös kulttuurisia käsityksiä Euroopasta, joihin liitettiin ”korkeampi sivistystaso, moderniteetti ja ylemmyys”.
– Kuuluminen Eurooppaan ja ”länsimaihin” on tarkoittanut erottautumista vähemmän kehittyneiksi ajatelluista kansoista ja maanosista.
Historian tunnistamiseksi tarvittaisiin Suvi Keskisen mukaan erillisiä ”totuus- ja sovitteluprosesseja” ja muun muassa kouluissa tulisi opettaa rasismin ja kolonialismin historiaa. Monissa maissa on hänen mukaansa myös esitetty vaatimuksia tiedon kolonialististen ja länsimaita suosivien rakenteiden purkamisesta.
– Näiden lisäksi tarvitaan rasisminvastaista politiikkaa ja tekoja, joilla puututaan arjen rasismiin, työmarkkinoiden syrjintään ja kulttuurissa toistuviin rasistisiin kuvauksiin, hän sanoo.
