Viime vuosina on puhuttu autoritaaristen valtioiden noususta ja demokratioiden väitetystä kriisistä.
Ukrainan sota on muodostumassa kehityksessä käännekohdaksi, sillä se on heikentänyt merkittävästi itsevaltaisten johtajien kansainvälistä asemaa ja toimintakykyä, arvioi Stanfordin yliopiston professori Larry Diamond.
Hänen mukaansa illuusio Vladimir Putinin kaltaisten johtajien ”energiasta, visiosta ja elinvoimasta” on murentunut kolmessa viikossa. Professori vertaa tapahtumia vuonna 1815 käytyyn Waterloon taisteluun, joka päätti Napoléon Bonaparten aikakauden.
– Jos näin todella on, niin tämä ei ole Waterloo pelkästään Putinille, vaan jossain määrin myös globaalille autoritarismille, Larry Diamond sanoo Christian Science Monitor -lehdelle.
Hyökkäys Ukrainaan on paljastanut vakavia puutteita Venäjän asevoimissa ja operaation johtoportaassa. Joukot ovat kärsineet logistisista ongelmista, heikosta taistelutahdosta ja korkeista tappioista. Ukrainan ilmatila ei ole vieläkään Venäjän hallinnassa.
Epäonnistumiset tuskin aiheuttavat välitöntä vallanvaihtoa, sillä tiukasti kontrolloitu media toistaa vain hallinnon haluamaa viestiä. Vladimir Putinilla on käytössään voimakas sortokoneisto toisinajattelijoiden kukistamiseksi.
Muualla maailmassa itsevaltaisen Venäjän ongelmat ovat sen sijaan näkyvästi esillä. Maan johdon päätöksenteko on osoittautunut ongelmalliseksi muun muassa Putinin kapean sisäpiirin vuoksi.
– Autoritaarisissa hallinnoissa valta keskittyy vain yhdelle henkilölle tai pienelle ryhmälle. He kuulevat lopulta vain itselleen sopivia tietoja ulkomaailmasta, Tuftsin yliopiston professori Michael Beckley toteaa.
— Brian Taylor (@bdtaylor_SU) March 22, 2022
