Professorin mukaan kerran sairastaneilla havaitaan pian uusia tartuntoja

Koronaviruksen vasta-aineiden on huomattu häviävän verrattain nopeasti.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Vaikkei kenenkään ole vielä luotettavasti havaittu sairastuneen koronavirukseen kahta kertaa, aletaan tällaisia uudelleen sairastumisia todennäköisesti pian havaita, Lontoon University Collegen genetiikkainstituutin johtaja, professori Francois Balloux arvioi Twitterissä.

Syynä tähän on uuden koronaviruksen vasta-aineiden verrattain nopea häviäminen taudin saaneen elimistöstä.

Koronaviruksen vasta-aineiden on huomattu katoavan monilta taudin saaneilta vain noin 8-12 viikon kuluessa tartunnasta.

– Jokaisen SARS-CoV-2:lle altistuneen odotetaan tosin kärsivän huomattavasti vähemmän vakavista oireista uuden tartunnan kohdalla, Francois Balloux huomauttaa.

Joidenkin arvioiden mukaan isolle osalle viruksen saaneista ei kuitenkaan välttämättä edes ehdi kehittyä havaittavaa määrää vasta-aineita, koska niin moni torjuu viruksen jo T-solujen avulla.

Professori Balloux’n mukaan koronaviruskeskustelussa on keskitytty aivan viime aikoihin asti lähinnä vasta-aineisiin. T-soluimmuniteetti on taas jäänyt vähälle huomiolle. Syynä Balloux pitää sitä, ettei T-soluvastetta ole yhtä helppo mitata kuin vasta-aineita. Sitä ei myöskään pidetä yhä tärkeänä rokotteiden tehon kannalta.

– T-soluimmuniteetti on elintärkeä infektion hallinnan ja oireiden lieventämisen kannalta. SARS-CoV-2 vaikuttaa tuottavan vahvan T-soluvasteen jopa oireettomien ja lieväoireisten potilaiden kohdalla. On myös todisteita laajasta risti-immuniteetista ”tavanomaista flunssaa” aiheuttavien koronavirusten kohdalla.

Balloux huomauttaa myös, että vasta-aineiden nopea katoaminen voi merkitä sitä, että vasta-aineita väestössä mittaavat serologiset tutkimukset voivat aliarvioida taudin sairastaneiden määriä. Etenkin lieviä tai oireettomia tapauksia voi siis jäädä huomaamatta.

Hiljattain ennakkojulkaistussa saksalaistutkimuksessa havaittiin, että peräti kahdeksalla kymmenestä voi olla valmiiksi jonkinasteista T-soluihin perustuvaa immuniteettia koronavirukselle. Immuniteetti oli seurausta tavallisista flunssaviruksista. Ensimmäisen vuoden 2003 SARS-epidemian aikana tartunnan saaneilta on taas toisessa tutkimuksessa löydetty immuniteettia myös uudelle koronavirukselle. SARS-tartunnan luoma immuniteetti oli siis tutkimuksen perusteella säilynyt 17 vuoden ajan.

T-soluimmuniteettia selvittäneissä tutkimuksessa ei ole tähän mennessä perehdytty siihen, kuinka hyvin risti-immuniteetti suojasi uudelta koronavirukselta.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)