Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) mukaan asevelvollisuusjärjestelmän on kyettävä tuottamaan puolustuskyvyn ylläpitämisen edellyttämä riittävän kokoinen, osaava ja toimintakykyinen reservi, eikä tinkimisen varaa ole.
Sodan ajan joukkojen verraten suuren määrän vuoksi koulutukseen tarvitaan Jussi Niinistön mukaan koko miespuolinen ikäluokka. Näin saadaan samalla myös erityisosaajia tarvittaviin tehtäviin.
– Valikoiva, saati vapaaehtoinen asevelvollisuus on Suomen oloissa ja Suomen kokoisessa maassa mahdoton ajatus. Se on haihattelua, ja sellaiseen ei pidä sortua, ministeri totesi Elisabeth Rehn Bank of Ideas -ajatushautomon kansalaispalvelusta käsittelevässä seminaarissa keskiviikkona.
Hänen mukaansa asevelvollisuuden kannalta keskeisin yhteiskunnallinen muutostekijä on yhteiskunnan arvopohjan muutokseen liittyvä yksilöllistyminen.
– Siihen liittyy kollektiivisten instituutioiden ja niiden asettamien velvollisuuksien haastaminen, yksilön omien valintojen korostaminen sekä mielihyvää hakevan elämänhallinnan suosiminen – jos ironia sallitaan, jotkut ovat ilmeisesti jo kivunneet Maslowin tarvehierarkian huipulle,
Kansalaispalvelus kytkettävä turvallisuuteen
Jussi Niinistö ei lähtenyt puheessaan avaamaan tarkemmin käsitystään siitä, mitä mahdollinen ”kansalaispalvelus” voisi pitää sisällään. Ministerin mukaan se olisi kuitenkin kytkettävä tiiviisti jo olemassa oleviin turvallisuuden viitekehyksiin ja sen tulisi olla kustannuksiltaan järkevä. Kansalaispalvelukselle tulisi Niinistön mielestä myös olla kysyntää.
– Tällainen kansalaispalvelus voisi sisältää koulutusta, joka liittyisi esimerkiksi sellaisiin Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kuvattuihin häiriötilanteisiin, joihin ei aina välttämättä liity sotilaallisen voiman käyttöä: muun muassa elintarvikehuoltoon sekä sosiaali- ja terveystoimeen liittyviin tilanteisiin, suuronnettomuuksiin ja ympäristöuhkiin, Niinistö listasi.
Myös siviilipalveluksen tulee puolustusministerin mukaan tukea yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja sille on oltava paikkansa myös poikkeusoloissa.
– Jotta siviilipalveluksen suorittaneista henkilöistä olisi hyötyä palveluksen jälkeenkin, tulisi palveluksen suorittaneille luoda rekisteri, jonka perusteella heidät voidaan kutsua tukemaan poikkeusoloja. Nythän tilanne on se, ettei siviilipalvelusmiehille ole poikkeusoloissa käytännössä mitään velvoitteita, Jussi Niinistö totesi.
Puolustusministeri teroitti, että aseellinen varusmiespalvelus on joka tapauksessa myös tulevaisuudessa Suomen puolustuksen kivijalka.
– Eikä mikään järjestelmä, joka tavalla tai toisella liudentaisi sen suorittamista, ole kannatettava kehityssuunta. Vastuullisena ministerinä minun täytyy ottaa selkeä kansa tässä asiassa, vaikka joku siitä mielensä pahoittaisikin.
Jussi Niinistön mukaan ”pienenkin vapaaehtoisuuden elementin mukaan tuominen aseellisen varusmiespalvelun suorittamiseen avaisi Pandoran lippaan, jota ei olisi enää mahdollista sulkea”.
– Asepalvelus ei voi olla samanarvoinen vaihtoehto muiden ”kivemmalta tuntuvien juttujen” joukossa. Sen on oltava vain ja ainoastaan velvoittava.
