Puolustukseen rahaa, entä koulutukseen?

BLOGI

Kirjoittajan mukaan keväällä nähdään, onko päättäjillä oikeasti valmiutta panostaa koulutukseen.
Picture of Heljä Misukka
Heljä Misukka
Yrittäjä, jonka LovEdu-yhtiö tekee muun muassa opetusalan konsultointia.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Puolustuspoliittisessa selonteossa vuonna 2012 linjattiin, että 2020-luvun loppuun mennessä ilmapuolustuksen suorituskyky muodostuu erittäin merkittäväksi haasteeksi, minkä vuoksi linjaukset suorituskyvyn korvaamiseksi ja rahoittamisesta on tehtävä seuraavalla hallituskaudella. Näin tehtiin.

Hallituksen koulutuspoliittisessa selonteossa (luonnos 8.12.2020) linjataan, että korkealaatuinen koulutus ja tiede ovat mahdollistaneet Suomen menestyksen ja hyvinvoinnin, mutta ”myönteinen kehitys ei voi jatkua ilman merkittäviä taloudellisia panostuksia sekä toimintatapojen ja rakenteiden uudistamista”. Kuitenkin tässä tapauksessa johtopäätös, että ”rahoitustarpeita koskevat asiat käsitellään valtiontalouden menokehyksen puitteissa ja julkisen talouden suunnitelmassa sovittaen ne yhteen muiden julkisen talouden menotarpeiden kanssa.”

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Suomeksi siis jälkimmäinen tarkoittaa, että kiristäkää te vaan vyötä siellä päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa ja tehkää entistäkin enemmän ja parempaa tulosta aiempaa suuremmissa opetusryhmissä. Meillä on nyt isompiakin menoreikiä.

Tulee mieleen vanhaa sanontaa mukaillen, ääni on Vanhasen ääni, mutta kädet ovat Sipilän kädet. Ja se linja tunnetaan kyllä.

Suomen haaste on se, että uusiin työpaikkoihin ja poistumaa paikkamaan tarvitaan ennakointitietojen mukaan yli miljoonaa uutta osaajaa vuoteen 2035 mennessä. Noin 60 % uusista työpaikoista tarvitsee korkean koulutuksen saaneen osaajan, sillä asiantuntija ja johtotason tehtävät lisääntyvät. Nuori ikäluokka, joista 50 % pitäisi kouluttautua korkeakouluissa, ei alkuunkaan riitä. Varsinkin kun ikäluokat ovat todella pieniä aiempaan verrattuna. Tarvitaan myös jatkuvaa oppimista eli työikäisen väestön on nostettava omaa osaamistasoaan.

Tämä tarkoittaa, että tarvitaan isoja toimia ja merkittävästi lisää rahaa koko koulutusjärjestelmään. Kiistelty oppivelvollisuus on vasta alkusoittoa, vahvat perustaidot tarvitaan jokaiselle varhaiskasvatuksesta alkaen. Myös aikuisten kouluttamisessa pitää päästä uudelle tasolle. Muuten haastetta ei voida taklata. Varsinkin kun pohjissa on noin kahden miljardin koulutusleikkaukset.

Selonteossakin todetaan, että Suomi on jäänyt pahasti jälkeen pohjoismaisesta rahoitustasosta. Oppilaskohtaiset kustannukset ovat kyllä OECD-keskitasoa, mutta pohjoismaat ovat loogisempi vertailukohta mm. siksi, että koulutusjärjestelmä on pääosin julkisesti rahoitettua. Kaikkiaan Suomen oppilaskohtaiset kustannukset pienenivät vuosina 2012-2017 noin prosentin, kun ne OECD-maissa kasvoivat keskimäärin 1,4 %. Onko tämä tosiaan se suunta, jota me suomalaiset toivomme?

Laajasti eri puolueet ja hallitukset ovat linjanneet hallitusohjelmissa, että Suomi on maailman paras koulutusmaa ja oppimistulokset ovat huippua. Samaan aikaan on ihan ok, että panostukset koulutukseen ovat kuitenkin vaatimattomia ja keskivertoa. Jokin tässä nyt mättää, vai? Eikö kukaan halua tuntea ylpeyttä siitä, että Suomi todella haluaa panostaa kasvatukseen, koulutukseen ja tieteeseen ja haluaa siksi varmistaa kunnollisen rahoitustason?

Selonteossa sentään linjataan, että ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvat säästöt jäävät perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Tämä on hyvä linjaus, mutta samalla on huomattava, etteivät kustannukset laske, jos luokalla on yksi tai neljä oppilasta vähemmän. Edelleen opettajan palkka ja kiinteät kulut pysyvät samoina. Silti kunta menettää rahaa.

Eduskuntapuolueille koulutuspoliittinen selonteko antaa hyvän mahdollisuuden tuoda esiin omia painotuksiaan ja tavoitteitaan pitkällä aikavälillä. Lausunnolla nyt oleva luonnos tuodaan eduskuntakeskusteluun heti kevätistuntokauden alkupuolella. Kun kuntienkin päätehtävän on soten jälkeen sivistyspalveluissa, on mielenkiintoista nähdä, onko puolueilla annettavaa tähän keskusteluun juuri kuntavaalien alla. Seuraan mielenkiinnolla!

 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS