Eduskunnan puolustusvaliokunta vaatii päivittämään valmiuslakia, jotta se vastaisi nykyistä paremmin uusiin uhkiin. Nykyisellään valmiuslaki ei määrittele hybridiuhkia laajasti ottaen poikkeustilana. Valiokunta viittaa puolustusselontekoa koskevassa tuoreessa mietinnössään selonteon linjaukseen, jossa hallituskin on tunnistanut tarpeen.
– Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että valmiuslain päivittämistyö on aloitettu, sillä nykyisen valmiuslain poikkeusolojen määritelmä (3 §) ei ole ajan tasalla, valiokunta painottaa mietinnössään.
Puolustusvaliokunta viittaa mietinnössään myös hallintovaliokunnan lausuntoon, jossa todetaan, että hybridivaikuttamisen välineenä voidaan käyttää myös muuttoliikettä ja turvapaikanhakijoita, kuten Schengen-alueen ja Valko-Venäjän välisellä rajalla on viime aikoina havaittu.
Puolustusvaliokunta toteaa hallintovaliokunnan pitävän ”välttämättömänä, että Suomessakin on varauduttu tällaiseen vaikuttamiseen ja että lainsäädäntö mahdollistaa viranomaisille riittävän keinovalikoiman ilmiöön puuttumiseen.” Puolustusvaliokunta korostaa yhtyvänsä hallintovaliokunnan näkemykseen.
Eduskunnassa on viime aikoina väitelty siitä, miten hyvin Suomi on varautunut tämänkaltaiseen hybridivaikuttamiseen itärajalla ja onko lainsäädäntömme tältä osin ajan tasalla. Asia on herättänyt erilaisia näkemyksiä puolueiden välillä.
Puolustusvaliokunnan mietintö selonteosta oli yksimielinen. Verkkouutiset kysyi tiedotustilaisuudessa valiokunnan puheenjohtajalta Ilkka Kanervalta tarkennusta siihen, onko valiokunnan näkemys nyt se, että lainsäädäntö mahdollistaa viranomaisille riittävän keinovalikoiman ilmiöön puuttumiseen vai ei.
– Ei sitä olisi mainittu tässä ja tuotu esille, ellei tässä olisi ikään kuin huutomerkin paikka. Kyllä se tietysti sitä tarkoittaa, että meidän on oltava valppaana tämän asian kanssa.
Kanervan mukaan valiokunnan näkemys on käytännössä se, että lainsäädännöllä pitäisi kyetä puuttumaan ilmiöön nykyistä paremmin.
– Kyllä me sen tässä eksplisiittisesti tuomme esille.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva pitää tärkeänä, että puolustusseleonteossa kyber-,informaatio- ja avaruuspuolustus ja teknologian merkittävyys tuodaan ”poikkeuksellisen painokkaasti esiin”.
– Hybridimaailmassa koko orkesterin on soitettava entistä saumattomammin yhteen.
Kanervan mukaan iso kysymys on myös puolustuvoimien, poliisin ja rajaviranomaisten välinen yhteistyö ja se, onko tässä tiivistettävää ja koordinoitavaa.
Kyberhyökkäykset rinnastettavissa sotilaallisiin toimiin
Puolustusvaliokunta viittaa mietinnössään myös siihen, miten useat valtiot ja Nato ovat rinnastaneet kyberhyökkäykset sotilaallisiin toimiin, joihin ”voidaan vastata kaikin mahdollisin keinoin”. Kesäkuussa 2021 Naton huippukokous teki linjauksen, jonka mukaan merkittävät kyberhyökkäykset voidaan rinnastaa aseelliseen hyökkäykseen, mikäli Pohjois-Atlantin neuvosto niin päättää.
Puolustusvaliokunta toteaa, että myös Suomessa vakava kyberhyökkäys voi johtaa valmiuslain käyttöönottoon.
Puolustusvaliokunta viittaa saamaansa selvitykseen, jonka mukaan puolustusvoimien kyky suojata omia kriittisiä, internetistä irti olevia verkkoja on varsin hyvä. Sen sijaan ”erityisesti muiden turvallisuusviranomaisten kyvyssä suojata omat kriittiset järjestelmänsä on merkittäviä puutteita, joiden korjaaminen on aloitettava välittömästi”.
Puolustusvaliokunta katsoo mietinnössään myös suoraan, että puolustusvoimauudistuksessa vuosina 2012—2015 tehty 2 300 henkilön vähennys puolustusvoimien henkilöstön vahvuuteen on osoittautunut turvallisuusympäristön muutokset huomioiden ”toimintakykyä haittaavaksi leikkaukseksi”.
Valiokunnan mielestä tällä kaudella kasvatettavaa henkilöstövahvuutta voi pitää ”minimimääränä, jolla puolustusvoimat selviää lakisääteisistä tehtävistään. ”
