Jarmo Lindberg muistutti 223. Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä maanantaina, että Meri- ja Ilmavoimien pääjärjestelmät poistuvat käytöstä lähes samanaikaisesti 2020-luvulla.
– Näiden suorituskykyjen korvaamisen hankkeet, Merivoimien Laivue 2020 ja Ilmavoimien Hx-hanke, ovat Suomen sotilaallisen puolustuksen kannalta elintärkeitä strategisia hankkeita, hän sanoi.
– Hankkeiden tavoitteena on turvata Suomen uskottava ilma- ja meripuolustuskyky sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisemiseksi ja tarvittaessa niiden torjumiseksi pitkälle tulevaisuuteen. Hankkeet perustuvat tutkimukseen ja analyyseihin tulevaisuuden toimintaympäristön vaatimuksista ja korvaavien suorituskykyjen eri toteutusvaihtoehdoista, Lindberg totesi.
Hänen mukaansa hankkeiden valmistelut ovat käynnissä hallitusohjelman mukaisesti. Selonteossa todetaan, että Puolustusvoimien strategiset suorituskykyhankkeet toteutetaan Suomen puolustuskyvyn turvaamiseksi pitkällä aikavälillä.
Merivoimien tehtävät edellyttävät Laivue 2020:n aluksilta ympärivuotista kykyä pinta-, ilma- ja vedenalaiseen valvontaan sekä tulenkäyttöön.
– Tehtävien toteuttaminen neljällä samanlaisella monitoimikorvetilla on kompromissi tavoiteltavan suorituskyvyn ja investointiin varattujen resurssien kesken. Tutkimusten mukaan Meripuolustuksen tarve olisi kuudesta kahdeksalle alukselle. Neljän aluksen ratkaisu täyttää kuitenkin asetetut tehtävät, ja se on toteuttamiskelpoinen, Lindberg sanoi.
Hänen mukaansa Laivue 2020:n alusten nykyistä kalustoa suurempi koko mahdollistaa suorituskykyisten valvonta- ja torjuntajärjestelmien sijoittamisen alukselle.
– Alukset kykenevät torjumaan ja harhauttamaan useaa ilmasta kohdistuvaa uhkaa yhdenaikaisesti. Mahdollisessa osumatilanteessa alusten taistelunkestävyys on nykyistä parempi alusten koon, osastoinnin sekä tehokkaan palon- ja vauriontorjunnan ansiosta. Lisäksi jatkuvasti liikkuvien ja paikkaa vaihtavien alusten maalittaminen on hankalaa jopa suurvallan asevoimille, Lindberg kertoi.
Monitoimihävittäjällä keskeinen rooli
Lindbergin mukaan monitoimihävittäjällä on keskeinen rooli Suomen puolustuksessa sekä normaali- että poikkeusolojen haasteisiin vastattaessa.
– Monitoimihävittäjillä turvataan Suomen ilmatilan koskemattomuus, suojataan yhteiskuntaa ilmahyökkäyksiltä sekä tuetaan maa- ja meripuolustuksen taistelua estämällä hyökkääjän ilmanherruus. Ilmasta maahan -kyvyllä voidaan vaikuttaa kohteisiin, joihin muilla järjestelmillä ei kyetä vaikuttamaan.
Kenraalin mukaan Hx-hankkeessa huomioidaan toimintaympäristön ja sotilaallisten suorituskykyjen kehityksen muutokset pitkälle tulevaisuuteen, sillä Hornetit korvaava järjestelmä on käytössä 2060-luvulle asti.
– Tehtyjen tutkimusten perusteella Hornet-kaluston suorituskykyä ei voida korvata ilmatorjunnalla eikä käytössä tai suunnitteilla olevilla miehittämättömillä ilma-aluksilla, sillä ne kattavat vain osan Hornet-kaluston suorituskyvystä, Lindberg totesi.
Monikerroksisella ilmatorjunnalla suojataan kohteita ja joukkoja sekä tuotetaan hyökkääjälle tappioita alueellisesti ja paikallisesti myös tulevaisuudessa.
– Koko valtakunnan valvontaan, suojaukseen, kaukovaikuttamiseen ja hyökkäykselliseen vastailmatoimintaan ilmatorjunta ei kuitenkaan sovellu.
Puolustusselonteko linjaa, että Hornet-kaluston poistuva suorituskyky korvataan täysimääräisesti turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti.
– Käytännössä monitoimihävittäjien määrä ja laatu on mitoitettava siten, että Puolustusvoimien operaatioiden toteuttaminen on mahdollista koko valtakunnan alueella. Monitoimihävittäjän tarvetta korostaa toimintaympäristömme Itämerellä ja arktisella alueella. Alueen suppeuden takia lähialueen konfliktien vaikutukset voivat kohdistua Suomeen vain minuuttien viiveellä, Lindberg sanoi.
