”Tällä kertaa he veivät 10 hehtaaria. Näin voi tapahtua missä vain ja koska vain. Kukaan ei voi pysäyttää tätä”, Tamarahsenin kylässä Georgiassa asuva maanviljelijä Levan Kipshidze kertoo Politicolle.
Venäjän tukeman Etelä-Ossetian separatistialueen joukot olivat saapuneet yöllä paikalle yhdessä venäläisten sotilaiden kanssa. Paikalliset viljelijät saivat 72 tuntia aikaa korjata satonsa. Sitten heidän oli jätettävä maansa lopullisesti.
Sotilaat siirsivät rajamerkintöjä ja aitoja syvemmälle Georgiaan. Paikalliset rajavartijat seurasivat näytöstä toimettomina sivusta.
Politicon reportaasin mukaan kyseessä on tavallinen tapahtuma. Georgia onkin syyttänyt Venäjää alueensa ”hiipivästä annektoinnista”.
Georgia menetti Etelä-Ossetian ja Abhasian separatistialueiden hallinnan Venäjän kanssa vuonna 2008 käymässään lyhyessä konfliktissa. Molemmat alueet ovat sen jälkeen olleet käytännössä Venäjän asevoimien hallinnassa. Venäjä on tunnustanut niiden itsenäisyyden, mutta kansainvälinen yhteisö pitää niitä osana Georgiaa.
Epämääräisestä statuksesta huolimatta Etelä-Ossetiaa ja Georgiaa erottaa jo virallisen näköinen raja, joka tuppaa siirtymään vähitellen syvemmälle Georgiaan. Tavallisesti kyse on vain joistakin metreistä. Kerran rajaa siirrettiin kuitenkin hujauksella 1,5 kilometrin verran. Verkkouutiset kertoi tapauksesta muun muassa tässä.
Venäjä on kiistänyt Georgian syytökset hiipivästä alueiden valtaamisesta ja todennut täyttävänsä vain eteläossetialaisten toiveita.
”Vastaavia ongelmia kohdataan paikoissa kuten Libanonissa, Israelissa ja Bosniassa”, Tamarahsenin kylän tapahtumia vierestä seurannut EU-tarkkailija John Durnin sanoo.
”Tässä tapauksessa ainutlaatuista on se, ettei kukaan tiedä, mihin rajaviiva tulisi vetää, vaikka se tunnustettaisiinkin. Epävarmuus luo vaikeuksia. Kyse on kansalaisoikeuksien loukkauksesta, vapaan liikkuvuuden rajoittamisesta”, hän jatkaa.
Siirtyvän rajan toiselle puolelle jää viljelysmaiden lisäksi usein esimerkiksi karjaa. Joissain tapauksissa kyse on ollut myös ihmisten kodeista. Jos kieltäytyy lähtemästä, saattaa jäädä jumiin Etelä-Ossetiaan.
Raja-alueen asukkaiden mukaan partioivat venäläiset ja eteläossetialaiset sotilaat kaappaavat joskus georgialaisia ja vievät heitä rajan toiselle puolelle. Sellistä vapautuu rahalla. Maksut ovat kovia köyhille viljelijöille.
Omenanviljelijä Zakaria Mamagulashvili on kidnapattu kahdesti. Hän luonnehtii kokemustaan ”pakkolomaksi”. Vapaus maksoi 5 000 ruplaa eli noin 65 euroa.
Kaappausuhan lisäksi Mamagulashvili on saanut kärsiä myös hiipien siirtyvästä rajasta. Tähän mennessä hän on menettänyt jo puolet omenatarhoistaan. Se tarkoittaa noin 300 omenalaatikkoa vähemmän vuodessa.
”Tulkaa takaisin viiden vuoden päästä. Silloin asumme kaikki jo Etelä-Ossetian puolella”, hän sanoo.
