Eläketurvakeskuksen (ETK) toimitusjohtaja Mikko Kauton mukaan Suomesta on tullut viime vuosikymmenten aikana ”tulonsiirtojen maa”.
– Sosiaaliturvan menojen vuosikasvu on miljardiluokassa. Neljäänkymmeneen viime vuoteen mahtuu vain neljä vuotta, jolloin sosiaalimenot ovat edellisvuoteen verrattuna reaalisesti pienentyneet, Kautto sanoo Helsingin Sanomille.
Suomi oli 1980-luvulla keskitasoa pienempien sosiaalimenojen maa, mutta uusimmissa tilastoissa EU:n toisella sijalla. Sosiaalimenoihin lasketaan sosiaali- ja terveyspalveluiden ohella asumistuen ja eläkkeiden kaltaiset tulonsiirrot.
– On tilastoja, joissa näkee mielellään Suomen podiumilla, mutta tämä vertailu ei taida olla sellainen, Mikko Kautto sanoo.
Sosiaalimenoihin käytetään vuodessa yli 70 miljardia euroa, josta suurin osa menee eläkkeisiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Taustalla on erityisesti väestön ikääntyminen. Rahoitusvaje on toistaiseksi rahoitettu yhä kasvavalla velanotolla.
Mikko Kauton mukaan suuri osa Suomen väestöstä on enemmän tai vähemmän riippuvaisia poliitikkojen päätöksistä.
– Poliitikkojen puoleen käännytään, ja moneen sosiaaliseen kysymykseen tarjotaan ensimmäisenä ratkaisuna etuuksien ja tukien korottamista sen sijaan, että mietittäisiin, miten tulonsiirtoriippuvuutta voisi vähentää, Kautto toteaa.
THL:n tutkimusprofessori Pasi Moision mukaan työkykyisten työllisyysastetta olisi kyettävä nostamaan.
– Tai sitten meidän pitää avata poliittinen keskustelu hyvinvointivaltion pienentämisestä. Tässä pitää olla rehellinen, Moisio sanoo.