Emmanuel Macronin toisen vaiheen lakiuudistusten tarkoitus on ulottaa työttömyysturva kaikille, mukaan lukien itsensä työllistäjille, yrittäjille ja itse irtisanoutuneille. Oikeus työttömyysturvaan itsensä irtisanoutuneille edellyttäisi kuitenkin tiukkoja ehtoja.
Lisäksi ammatillinen koulutus on tarkoitus uudistaa, jotta ihmiset voisivat nopeammin kouluttautua uusiin ammatteihin. Oppisopimuksesta on tarkoitus tehdä pääasiallinen toisen asteen koulutusväylä.
Macronin työreformin ensimmäisessä vaiheessa palkkaneuvottelujärjestelmä uudistettiin pääasiassa paikallisen sopimisen järjestelmäksi kollektiivisten palkkaneuvottelujen sijaan. Samalla irtisanomista helpotettiin.
Nyt tarkoitus on lisätä vastavuoroisesti työntekijöiden oikeuksia.
Työttömyysturvan laajentaminen on kuitenkin tulossa hyvin kalliiksi. Les Échos’n laskelmien mukaan pelkkä työttömyysturvan laajentaminen itse irtisanoutuneille lisäisi kuluja ensimmäisen vuoden osalta kuudella miljardilla eurolla ja toisena vuonna kahdella miljardilla eurolla. Hallitus on kuitenkin tyrmännyt laskelmat epäuskottavina, koska ne eivät ota huomioon käyttäytymisvaikutuksia, lähinnä uudistusten aikaansaamaa työllisyysasteen kasvua.
Sekä työnantaja-, työntekijä- että yrittäjäjärjestöissä on oltu huolissaan järjestelmän kalleudesta. Työttömyysvakuutusjärjestelmä on jo nyt alijäämäinen.
Eniten järjestöjä kuitenkin huolettaa heidän päätösvaltansa työttömyysetuuksia myöntävässä Unedicissa. Nyt päätösvaltaa käyttävät niin työntantaja- kuin työntekijäjärjestötkin.
Neuvotteluista työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kanssa odotetaan vaikeita. Järjestöille etuisuuksien laajentaminen uusille edunsaajille on huomattavasti vaikeampi kysymys kuin esimerkiksi paikallinen sopiminen ja irtisanomisen helpottaminen.
Lakiehdotus on tarkoitus esittää keväällä 2018.
