Luku vastaa yli neljännestä (27 %) kaikista moottoriliikenteen kuolinonnettomuuksista viime vuonna. Päihdeonnettomuuksien osuus nousi hiukan – kaksi 2 prosenttiyksikköä – edelliseen vuoteen nähden.
Luvut selviävät juuri julkaistusta Onnettomuustietoinstituutti OTIn raportista, joka perustuu liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien ilmoittamiin ennakkotietoihin.
Viime vuonna päihdeonnettomuuksissa menehtyi kaikkiaan 41 rattijuoppoa, seitsemän rattijuopon kyydissä matkustanutta ja kaksi sivullista henkilöä. Valtaosa rattijuopumusonnettomuuksista on yksittäisonnettomuuksia, jolloin onnettomuudessa ei ole mukana muita osapuolia.
Ennakkotietojen perusteella ainakin 14 kuolonkolarin aiheuttanutta kuljettajaa oli käyttänyt alkoholin lisäksi tai sijasta myös huumeita.
Kuolemaan johtaneista rattijuopumusonnettomuuksista suurin osa (87 %) aiheutettiin törkeän rattijuopumuksen 1,2 promillen rajan ylittäneenä. Lähes puolella kuljettajista oli taustalla aiempia tuomioita rattijuopumuksesta.
– Kuolemaan johtaneissa rattijuopumusonnettomuuksissa promillelukemat ovat kovia ja taustalla on usein aiempia rattijuopumustuomioita. Kuljettajilla on siis yleensä ollut pitkäaikaisia päihdeongelmia. Tehokas keino tällaisten paatuneiden kuljettajien pysäyttämiseksi olisi asettaa alkolukko ajo-oikeuden edellytykseksi heti ensimmäisestä rattijuopumuksesta lähtien, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari esittää.
Päihdeonnettomuudet painottuivat viikonloppuun (63 %) ja iltakahdeksan ja aamukuuden välille (59 %). Kuolemaan johtavia rattijuopumusonnettomuuksia on tyypillisesti sattunut eniten kesäisin. Viime vuonna onnettomuudet jakautuivat kuitenkin melko tasaisesti pitkin vuotta.
Viime vuonna nuorten kuljettajien osuus rattijuopumusonnettomuuksista oli 24 prosenttia eli noin neljännes. Heidän kyydissään menehtyy monesti myös muita nuoria matkustajia.
