Tuore tutkimus on herättänyt kysymyksiä Pfizerin ja Modernan mRNA-rokotteiden tehosta koronaviruksen vallitsevaa deltavarianttia vastaan.
Tästä esijulkaisuna löytyvässä amerikkalaistutkimuksessa vertailtiin tähän mennessä tehokkaimpina pidettyjen koronarokotteiden antamaa suojaa tammikuun ja heinäkuun välisenä aikana. Mayo Clinicin dataan perustuvassa tutkimuksessa Modernan rokotteen laskettiin suojanneen tartunnalta koko aikavälillä 86 prosenttisesti ja Pfizerin rokotteen 76 prosenttisesti.
Rokotteiden tehossa havaittiin kuitenkin merkittävä ajallinen ero. Alkuvuodesta teho oli huomattavasti parempi kuin heinäkuussa. Tuolloin tartunnat alkoivat seuratulla alueella olla yli 70 prosenttisesti deltavarianttia. Heinäkuussa Modernan rokotteen teho tartuntaa vastaan oli 76 prosenttia ja Pfizerin vain 42 prosenttia.
Vaikka tutkimusta ei olekaan vielä vertaisarvioitu, on se Axiosin mukaan noussut jo keskusteluun jopa Valkoisessa talossa.
Toistaiseksi on kuitenkin epäselvää, johtuvatko havaitut muutokset tehossa rokotteen antaman suojan heikkenemisestä ajan myötä, deltavariantin ominaisuuksista vai molemmista. Myös annostelu saattaa vaikuttaa. Sama tutkijaryhmä valmistelee jo toista tutkimusta, jossa pyritään selvittämään tarkemmin molempien rokotteiden antaman suojan kestoa ja niiden tehoa juuri deltavarianttia vastaan.
Vaikka suoja tartunnalta näyttääkin olevan deltavariantin kohdalla aiempaa heikompi ja todennäköisesti alenee ajan kanssa, suojaavat rokotteet yhä erinomaisesti vakavalta sairastumiselta.
Kaksi rokotetta antaa vahvan suojan
Verkkouutiset kysyi Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämetiltä, mitä tutkimuksen tuloksista pitäisi ajatella.
– Minä näen sen niin, että deltavariantti on alleviivannut tehosterokotuksen tarvetta. Sillä tulee edelleen hyvä suoja vakavaa tautia vastaan. Se on lopulta tärkein asia, Rämet sanoo.
Hänen mukaansa nyt on kuitenkin entistä selvempää, että molemmat rokotteet saanut ei voi ajatella, etteikö hän voisi olla yhä tartuttaja. Rämet huomauttaa, että sama olisi tosin totta, vaikka teho tartuntaa vastaan olisi 95 prosenttia. Tällöinkin joku rokotettu aina sairastuu ja voi myös tartuttaa muita.
Kovat korona-aallot ja viitteet rokotteiden tehon alenemisesta ajan myötä ovat nostaneet kolmannet rokoteannokset tai jopa juuri deltaa vastaan kehitetyt rokoteversiot keskusteluun ympäri maailmaa. Vielä niitä ei ole pidetty ajankohtaisina. Pfizer ja Biontech ovat tosin kertoneet, että deltalle räätälöity rokote saataisiin tarvittaessa tuotantoon sadassa päivässä.
Mika Rämet korostaa, ettei nykyisen rokotteen antama suoja katkea yllättäen. Kolmannen annoksen mahdollista tarvetta ja aikataulua on vielä vaikea arvioida.
– Me näemme tiedon karttuessa, alkaako tulla vakavia infektioita kaksi rokoteannosta saaneilla. Sitten voi hyvinkin olla, että tulee kolmas annos.
Toistaiseksi suoja näyttää kuitenkin Rämetin mukaan hyvin kestävältä. Lisäksi on huomiotava monia muuttujia, kuten rokotteen saaneen ikä ja mahdolliset sairaudet sekä se, mitataanko suojaa tartunnalta vai vakavalta sairastumiselta. Julkisuudessa onkin pohdittu kolmansien annosten antamista esimerkiksi iäkkäille riskiryhmäläisille.
Asiantuntijan mielestä kaikkein tärkein on kuitenkin ensimmäinen rokoteannos.
– Siinä meillä on Suomessa eniten tekemistä. Niitä ensimmäisiä annoksia tarvitaan lisää. Sillä saadaan jo hyvä suoja vakavaa tautimuotoa kohtaan. Tehosteannoksella vasta-aineet kymmenkertaistuvat.
Mika Rämet havainnollistaa suojan tasoa esimerkillä. Hänen mukaansa kaksi annosta saaneen perusterveen kannattaa olla enemmän huolissaan kotitalonsa rappusissa kaatumisesta kuin vakavan koronataudin riskistä.
– Kolmas rokoteannos tarkoittaisi sitä, että suoja on pitkäkestoinen, toivon mukaan kymmeniä vuosia tai ainakin vuosia, hän jatkaa.
Koronataudin hävittäminen maailmasta on Mika Rämetin mukaan rokotteista huolimatta joka tapauksessa käytännössä mahdotonta. Tulevaisuudessa kyse onkin hänen mukaansa vakavalta sairastumiselta suojautumisesta.
