Euroopan turvallisuustilannetta luonnehditaan ruotsalaisen toimittajan ja turvallisuuspolitiikan tutkijan Patrik Oksasen mukaan asiantuntijapiireissä erittäin vaaralliseksi. Venäjän synnyttämää kriisiä pidetään hänen mukaansa pahimpana sitten vuoden 1983, ja Kremlin toiminnan katsotaan muistuttavan tapaa, jolla Itävalta-Unkari laukaisi ensimmäisen maailmansodan.
– Sotilaallinen uhka on todellinen, ja samaan aikaan Venäjä painelee kaikkia vaikutusvallan nappuloita, Oksanen kirjoittaa sanomalehti Svenska Dagbladetissa.
– Venäjän televisio suoltaa täyttä höyryä sotapropagandaa. Yksi viesteistä on, että Ukrainaa odottaa talvisota, josta se saa syyttää itseään samoin kuin Suomi vuonna 1939, hän toteaa.
Presidentti Vladimir Putin tasoitti Oksasen mukaan tietä Ukrainan tuhoamiselle viime kesänä julkaistussa artikkelissa, jossa hän kiistää maan itsenäisyyden oikeutuksen. Ukrainassa on myös raportoitu vallankaappaushankkeesta, ja Venäjä on jatkanut lännen painostamista pysäyttämällä kaasutoimitukset Eurooppaan ja kanavoimalla siirtolaisvirtoja EU:n ulkorajoille.
Kremlin uhkaava viesti konfliktia kaihtavalle lännelle on Oksasen mielestä selvä: jäädytte, jos ette alistu Venäjän tahtoon.
Viesti Kremlille
Oksanen muistuttaa venäläistutkija Maria Snegovajan tavoin, että Kremlin vaatimukset elävät kaiken aikaa.
– Ennen oli kyse siitä, että Ukrainan ei sallittaisi liittyä Natoon, nyt vaaditaan myös asetoimitusten ja yhteistyön lopettamista. Tämä on jälleen kerran suora rikkomus Euroopan turvallisuusjärjestystä vastaan. Venäjä osoittaa haluavansa kirjoittaa täysin uudet säännöt Euroopan turvallisuudelle ja vaatii veto-oikeutta estääkseen uusien maiden EU- ja Nato-jäsenyyden, mikä koskee myös Ruotsia ja Suomea, Oksanen sanoo.
Vaikka sota ei syttyisi ennen joulua, tilanne säilyy hänen mukaansa räjähdysherkkänä vielä pitkään, ja Kreml odottaa lännen taipuvan vaatimuksiinsa vuoteen 2025 mennessä.
Ruotsin tuore sosiaalidemokraatteja edustava pääministeri Magdalena Andersson teki Oksasen mukaan virheen ilmoittaessaan maanantaina, että Ruotsin ei edelleenkään pidä pyrkiä Naton jäseneksi.
– Kremlille olisi pitänyt lähettää yhteinen ruotsalais-suomalainen viesti: sillä hetkellä, kun Venäjän panssarivaunut hyökkäävät Ukrainaan, me toimitamme Nato-hakemuksemme Brysseliin, hän toteaa.
