– Tuoreimpien ennusteiden mukaan Ruotsin valtio ei ota nettovelkaa vuonna -22. Hallituksessa demarit vihreiden, vasemmiston ja keskustan tuella, Varman toimitusjohtaja Risto Murto toteaa.
Hän on jakanut Twitterissä kuvaajan lainanoton tarpeesta Ruotsissa vuosina 2015-2022. Kuvaajasta ilmenee, että Ruotsi pääsee lyhentämään valtionvelkaansa jo vuonna 2022.
EK:n johtaja ja pääekonomisti Penna Urrila julkaisi lauantaina ketjun, jossa hän vertasi Suomen ja Ruotsin suhtautumista julkistalouteen keskenään. Hän nosti esiin Ruotsissa puolueiden laajalti hyväksymät julkisen talouden hoidon periaatteet, joihin kuuluu esimerkiksi niin sanottu velka-ankkuriperiaate, jonka mukaan julkisen velan tulee olla 35 prosenttia bruttokansantuotteesta keskipitkällä aikavälillä. Jos tästä poiketaan yli viisi prosenttiyksikköä, hallituksen tulee esittää valtiopäiville selvitys, miten velka palautetaan tavoitteeseen.
Muita periaatteita ovat esimerkiksi kuntien tasapainotavoite, ylijäämätavoite ja velkakatto, jollaista on esitetty myös Suomeenkin.
Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satosen mukaan periaatteet osoittavat, että julkisesta taloudesta huolehditaan Ruotsissa paljon tiukemmin kriteerein kuin Suomessa.
– Eikä ole puhettakaan kehyksistä lipeämisestä. Niin ja vallassa ovat demarit ja vihreät vasemmiston ja keskustan tuella!, Arto Satonen tviittaa.
– Näin naapurissa! #talous, Satonen jatkaa tunnisteen kanssa.
– Toista se on muualla. Esim. Ruotsissa koronan johdosta velkaantuminen loppuu vuonna 2022. Länsinaapuri palaa viime vuosien tielle, jossa se vähentää valtionvelkaansa. Näin Ruotsi luo liikumatilaa tulevien kriisien varalle, EK:n johtava Jukka Manninen toteaa Twitterissä.
– Huoh. Mistä mekin löydettäisiin näin vastuullisia punavihreitä poliitikkoja?, kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo kysyy.
Huoh. Mistä mekin löydettäisiin näin vastuullisia punavihreitä poliitikkoja? 🥺 https://t.co/ahszxz4a4V
— Sinuhe Wallinheimo (@swheimo) April 24, 2021