Ruotsin ilmavoimat valmistautui rauhan aikana iskemään tositilanteessa kohteisiin Suomen alueella. Toimilla olisi ruotsalaisten mukaan ollut ehkäisevä tarkoitus, sillä ne olisivat tuhonneet rakennelmia, joita etenevät neuvostojoukot olisivat voineet mahdollisesti käyttää maihinnousuun Ruotsiin. Kohteina olisivat olleet esimerkiksi satamat ja sillat.
Tämä ilmenee Sten Ekmanin suomeksi ilmestyneestä teoksesta Pohjolan salainen liitto – Ruotsi ja Suomi kylmässä sodassa (Docendo).
Tukholman sota-arkistosta löytyneessä puolustusesikunnan 1950-luvun yhteenvedossa on hyvin yksityiskohtaiset maalitiedot 21 suomalaisesta satamasta aina pohjoisesta Torniosta Kaakkois-Suomeen. Tietoja kokosi muun muassa Ruotsin laivastoasiamies Helsingssä. Yhteenveto päättyy jokaisen sataman kohdalla viisto- ja pystysuunnassa oleviin valokuviin sekä lähestymis- ja poistumisreitteihin.
Ruotsin puolustusvoimien komentajana vuosina 1986-1994 toiminut Bengt Gustafsson vahvistaa Suomen alueelle aikanaan määrätyt torjuntakohteet. Hänen mukaansa kohteita oli myös sissijoukoille.
– Kyllä meillä oli maalikansiot, joissa oli tiedot sopivista rynnäkköhävittäjiemme ja sissijoukkojemme kohteista Suomessa. Nämä kohteet oli tiedusteltu, ja meillä oli paljon tietoa kohteen laadusta ja maantieteellisestä asemasta. Suomen satamat olivat yksi Ruotsin rynnäkköhävittäjien kohteista, Gustafsson sanoo kirjassa.
– Oli erittäin tärkeää, että isku vaikuttaisi syvällä vihollisen alueella. Sotatilanteessa meidän rynnäkköhävittäjiemme ja sissijoukkojemme ensisijaiset kohteet olisivat olleet samantyyppisiä. Me halusimme, että venäläisiltä olisi loppunut jokin sodankäynnin kannalta tärkeä asia. Saattaisi siis olla, että olisimme päättäneet tuhota vihollisen polttoainevarastoja ja ajoneuvoja niin paljon kuin mahdollista. Olisi ollut tarkoituksenmukaista aiheuttaa venäläisille joukoille polttoainepula. Polttoainekuljetukset olisivat olleet melko helppoja havaita tiedustelulennoilla.
Bengt Gustafssonin mukaan kohteita olisivat olleet lähinnä armeijaryhmä- ja prikaatiesikunnat. Hän mainitsee tärkeinä kohteina myös sillat.
– Valitsemamme tuhottavat sillat olivat tasaisessa maastossa, jossa ei ollut syviä solia tai jyrkkiä rantatörmiä. Rynnäkkökoneet olisivat voineet silloin iskeä siltoihin kaikista suunnista. Mikäli rynnäkköhävittäjämme ja sissijoukkomme olisivat kyenneet tuhoamaan maantie- ja rautatiesillat Rovaniemellä, Sodankylässä ja muilla alueilla, se olisi todella hidastanut venäläisten etenemistä. Nämä sillat olivat ensisijaisia kohteita, koska Pohjois-Suomen teiden ja rautateiden kapasiteetti oli rajallinen.
LUE MYÖS:
”100 000 suomalaista sotilasta siirtyy sodassa Ruotsiin”
”Kuka venäläinen haluaisi istua maantiemarssilla ensimmäisessä ajoneuvossa?”
