Saksan merivoimien komentaja, vara-amiraali Andreas Krause pitää Itämerta mahdollisena sotanäyttämönä.
– Tarkastelemme Pohjois-Atlanttia ja pohjoista sivustaa laajemminkin jälleen potentiaalisina operaatioalueina. Itämeren strateginen merkitys on viime vuosina noussut suuremmaksi kuin koskaan ennen, vara-amiraali Krause toteaa Defense Newsin mukaan.
Kylmän sodan aikana Saksan laivasto piti Itämeren länsiosaa alueena, josta käsin Neuvostoliiton ja sen liittolaisten alukset olisivat pyrkineet murtautumaan Pohjanmerelle katkaistakseen Naton huoltoyhteydet Atlantin takaa. Nykytilanteessa huomio ei enää rajoitu vain Gotlannin ja Tanskan salmien väliselle alueelle.
– Koko Itämeri on ratkaisevan tärkeä elämänlanka, joka yhdistää niin liittolaisemme Puolassa ja Baltiassa kuin läheiset kumppanimme Suomen ja Ruotsin muuhun Eurooppaan, Saksan merivoimien esikuntakaupungissa Rostockissa puhunut Krause painottaa.
Jännitteet Itämeren alueella ovat kasvaneet Venäjän vuonna 2014 toteuttaman Krimin laittoman liittämisen ja Itä-Ukrainassa käynnistämien sotatoimien jälkimainingeissa. Venäjä on viime vuosina sijoittanut merkittävästi lisää joukkoja ja kalustoa Kaliningradin alueelle sekä muihin Baltian maiden ja Puolan läheisyydessä sijaitseviin tukikohtiinsa.
Uutta valmiutta merisodankäyntiin
Kielin yliopiston meristrategian ja -turvallisuuden keskuksen johtaja Sebastian Bruns luonnehtii Itämerta Saksan kannalta ainutkertaiseksi haasteeksi, sillä missään muualla eivät maan oman alueen turvaaminen ja liittolaisten puolustus ole yhtä tiiviisti yhteen kietoutuneet.
Saksan poliittinen johto on pyrkinyt viime vuosikymmeninä pysyttämään maansa poissa kansainvälisten konfliktien keskiöstä tai kokonaan niiden ulkopuolella. Jos Itämerellä syntyisi sotilaallinen kriisi, Saksan tilanne olisi Brunsin mukaan hyvin vaikea.
– Yhdysvalloilla, Britannialla tai Ranskalla ei näytä olevan suuria intressejä täällä, hän toteaa.
Saksan laivaston hankintaohjelma viestii Defense Newsin mukaan paluusta perinteiseen merisodankäynnin valmiuteen. Esimerkkinä tästä Bruns viittaa valmisteilla olevaan neljän uuden korvetin hankintaan. Kyse olisi aluksista, joiden ominaisuudet soveltuvat parhaiten juuri Itämeren kaltaisiin olosuhteisiin. Suunnittelupöydällä on lisäksi neljä uutta MKS 180 -monitoimitaistelualusta. Myös miinasodankäyntiin tarkoitetut alukset on tarkoitus lähivuosina modernisoida.
