Saksan EU-puheenjohtajuuskausi käynnistyi tällä viikolla heinäkuun pyörähtäessä käyntiin. Euroopan unionin puheenjohtajuus kiertää jäsenmaiden kesken niin, että kukin toimii kerrallaan kuusi kuukautta Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana. Suomi toimi vastaavassa asemassa viime vuonna, nyt on Saksan vuoro.
Puheenjohtajamaa asettaa kaudelleen usein kärkiteemoja, joiden edistämiseen se keskittyy. Saksan kauden keskiössä on etenkin Euroopan talous, jota koronakriisi on koetellut. Saksan kaudella odotetaan muun muassa vietävän loppuun neuvottelut EU:n pitkän aikavälin budjetista ja siihen liittyvästä elpymisrahastosta.
Talouden ohella Saksan puheenjohtajuusohjelmassa korostuvat myös ilmasto- ja digitaalisuusasiat. Agendalla ovat myös turvapaikkajärjestelmän uudistaminen, oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen ja Euroopan globaalin roolin kasvattaminen. Saksalta voi isona ja Eurooppaan sitoutuneena valtiona odottaa tuloksia. Myös kokenut ja laajasti verkostoitunut liittokansleri Angela Merkel herättää neuvottelijana luottamusta, sillä hän toimi liittokanslerina jo vuonna 2007, kun Saksa viimeksi toimi EU-puheenjohtajamaana. Onkin onni, että juuri Saksan puheenjohtajuuskausi osuu taloudellisesti merkittävään taitekohtaan.
Elpymisrahaston ja monivuotisen rahoituskehyksen ohella tulevan puolivuotiskauden aikana korostuu Britannian lopullinen lähtö unionista. Siirtymäaika päättyy vuoden lopussa, eikä lisäaikaa neuvotteluille ole tulossa. Britannian lähtö vaikuttaa myös rahoitusneuvotteluihin, sillä ison maksajamaan poistuminen tietää lovea EU:n tulopuolelle. Jäsenmaiden näkemykset ovat vieläkin melko kaukana toisistaan esimerkiksi siinä, tulisiko elpymisvälineen perustua pääosin suoraan tukeen vai lainaan.
Bruttokansantuotteen on arvioitu laskevan koronan takia EU-alueella keskimäärin noin 13 prosenttia, alueittain jopa paljon enemmän. Suomen kannalta ensisijaisen tärkeää on, että sisämarkkinat toimivat, sillä viennistämme 60 prosenttia suuntautuu Eurooppaan. Tulevaisuuden osaamisen, kasvun ja työpaikkojen kannalta tärkeää on, että EU:n tutkimus- ja koulutusohjelmiin tulee merkittävää kasvua. Esimerkiksi Erasmus+-ohjelma tulisi vähintään tuplata. Odotan paljon myös Euroopan vihreän kasvun ohjelmalta, green dealilta, joka on komission lupaavimpia hankkeita taloudellisten intressien ja ilmaston tervehdyttämisen yhdistämisen saralla.
Nuorten näkökulmasta nostaisin vielä esille odotukset Saksan puheenjohtajuuskauden teemoista liittyen osallisuuteen, nuorisotyöhön ja nuorisotakuuseen. Koronakriisin taloudelliset vaikutukset kohdistuvat etenkin nuoriin ja nuorisotyöttömyyden vähentämisen tulee siksi olla prioriteeteissa. Puheenjohtajuuskauden ohjelmassa mainitaan esimerkiksi työmarkkinoille pyrkivien nuorten tukeminen, mikä on tärkeää. Ohjelman mukaan Saksa haluaa kautensa aikana edistää myös nuorten osallisuutta ympäri Euroopan, mille onkin huutava pula. Näiden lisäksi yksi ohjelman konkreettinen tavoite on nuorisotyön vahvistaminen Euroopassa, ja siten nuorten hyvinvoinnin edistäminen.
Toivotaan, että kovat odotukset Saksan puheenjohtajuuskaudelle täyttyvät ja onnistumme toimimaan yhdessä Euroopan toipumisen eteen, mikä on myös Saksan puheenjohtajuuskauden slogan.
