Tasavallan presidentti ja kansanliikkeen ehdokas Sauli Niinistö sanoo, että Suomen suhtautuminen EU-puolustusyhteistyöhön riippuu muiden maiden suhtautumisesta. Suomessa on esimerkiksi pohdittu, voiko Suomi auttaa Nato-maa Viroa, jos se joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Vastaavasti on pohdittu, auttaisiko Viro Suomea vastaavassa tilanteessa.
– Meidän on vaikea vastata, ennen kuin tiedämme, autettaisiinko meitä, Sauli Niinistö sanoo Nykypäivän haastattelussa.
EU-turvatakuulauseke kuuluu näin: ”Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti.”
Sauli Niinistö huomauttaa, että teksti on velvoittava.
– Se on suhteellisen voimakas lausuma verrattuna Naton vastaavaan. Siinä lukee ”kaikin käytettävissä olevin keinoin”, kun Natossa määritelmä on jossain määrin väljempi.
Mutta vaikka EU-turvatakuu on sanamuodoltaan velvoittavampi, useimmat EU-maat luottavat puolustuksessaan enemmän Natoon kuin EU:hun.
Niinistö kehottaakin, että Suomen hallitus käy EU-päämiesten kokouksessa keskustelua siitä, miten muut käsittävät EU-turvatakuut.
– Ennen kuin niitä voi pitää omalta kohdalta velvoittavina, pitää tietää, pitävätkö muut.
EU:n puolustusyhteistyön takana on vuosituhannen alussa valmisteltu perussopimus, johon sisältyi merkittävä harppaus kohti yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Neuvottelut huipentuivat vuoden 2003 lopulla, jolloin kirjoitettiin EU:n puolustuslauseketta.
Silloin Suomi painoi jarrua. Suomen presidenttinä toimi Tarja Halonen ja ulkoministerinä Erkki Tuomioja (sd.), ja he vastustivat kirjausta, jonka mukaan EU-mailla on velvollisuus auttaa toisiaan, jos yksi joutuu hyökkäyksen kohteeksi.
Kompromissi löytyi, kun paperiin lisättiin teksti, jonka mukaan liittoutumattomat maat saavat säilyttää ”erityisluonteensa”.
– Sehän oli vähän erikoinen lisäys siihen artikla 42:een, Niinistö sanoo nyt.
Hän ei kuitenkaan halua kommentoida, miksi Suomi 14 vuotta sitten vastusti EU:n puolustusyhteistyötä mutta nykyään kannattaa sitä.
– Olin silloin poissa (johtajana Euroopan investointipankissa). En osaa muitten puolesta vastata.
Lue Sauli Niinistön haastattelu kokonaisuudessaan Verkkouutisten PLUS-palvelusta. Kirjautuminen on ilmaista.
