Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomen Venäjä-suhde on pitkäaikainen ja monitahoinen.
– Aikojen kuluessa tämä suhde on kokenut vaihteluita, lievästi ilmaistuna. Mutta asia, joka on säilynyt jo vuosikymmenien ajan, on yhteinen sitoumuksemme pyrkiä ylläpitämään toimivia suhteita naapureiden välillä, presidentti Niinistö sanoi Ulkopoliittinen instituutin (Upi) järjestämässä 60-vuotisjuhlaseminaarissa keskiviikkona.
– Sen myötä toimivien – tai niin toimivien kuin kussakin tilanteessa on ollut mahdollista – Venäjä-suhteiden ylläpitämisestä on tullut oman turvallisuutemme tärkeä pilari.
Presidentti Niinistö korostaa, että tämä suhde ei tietenkään ole koskaan toiminut omassa tyhjiössään.
– Se on olennainen osa laajempaa eurooppalaista ja jopa maailmanlaajuista asetelmaa. Ja valitettavasti tähän liittyen on havaittavissa monia huolestuttavia kehityskulkuja.
Euroopan unionin ja Venäjän välinen suhde on käytännöllisesti katsoen kuihtunut olemattomiin.
– Kumppanuuden hakemisen tilalle on tullut kasvavaa epäluuloa ja molemminpuolista syyttelyä. Meillä on aitoja erimielisyyksiä – sitä ei tule kiistää. Emme esimerkiksi hyväksy Krimin niemimaan laitonta liittämistä Venäjään emmekä suvaitse sitä, että Venäjä toistuvaa turvautumista epävakauttaviin toimiin, presidentti Niinistö totesi.
– Tästä huolimatta kehotan kaikkia katsomaan suurempaa kokonaiskuvaa. Menetämme mahdollisuuksia käsitellä yhteisiä uhkia ja haasteita Euroopassa. Vaarana on, että yhteistyöhön perustuvan turvallisuuden perinne katoaa. Saatamme näin ollen kävellä silmät ummessa keskelle vielä suurempaa konfliktia kuin se, joka nyt on käynnissä.
Aktiivinen vuoropuhelu
Toinen samaan asiaan liittyvä huolenaihe on hänen mukaansa Pohjois-Euroopan kasvava militarisointi.
– On sanomattakin selvää, että meidän on kaikkien pidettävä hyvää huolta omasta turvallisuudestamme. Se on jokaisen valtion oma velvollisuus. En kuitenkaan usko, että Venäjän ja lännen välinen vakaa turvallisuus tai ennustettavat suhteet voivat, tai että niiden tulisi, rakentua pelkän aseellisen voiman varaan.
Presidentti Niinistö korostaa, että länsi tarvitsee myös vuoropuhelua Venäjän kanssa.
– Se ei ole millään tavalla ristiriidassa lujuuden kanssa. Suomen kokemusten perusteella voin vakuuttaa teille, että molemmat elementit voivat mahtua samaan yhtälöön. Oma Venäjä-suhteemme perustuu aktiiviseen, suoraviivaiseen vuoropuheluun.
– Saman on oltava mahdollista myös Euroopan tasolla. Tässä yhteydessä haluan mainita, että erityisen pahoillani olen pannut merkille sen, Etyjin puitteissa tehty yhteistyö on käytännössä jäissä.
