SDP panostaisi ensi vuonna välttämättömin uudistuksiin ja investointeihin, koska nyt eletään talouskasvun huippusuhdannetta, mutta täytyy varautua kuoppaisempaan 2020-lukuun, kertoi kansanedustaja Timo Harakka (sd.) esitellessään SDP:n vaihtoehtobudjettia.
– Jotta saavutetaan 75 prosentin työllisyysaste, joka on välttämätöntä hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi, tarvitaan uudistuksia ja investointeja. Me emme voi jäädä rukkaset maassa odottamaan tulevaa kuten nykyinen hallitus, vaihtoehtobudjetin valmistelua johtanut kansanedustaja Timo Harakka sanoi tiedotustilaisuudessa.
SDP rahoittaisi uudistukset ja investoinnit kiristämällä verotusta ja lisäämällä julkisen sektorin tuloja muun muassa Sitran taseesta yhteensä 2,4 miljardilla eurolla.
– Verotus on hyvinvoinnin ja julkisen talouden rahoituksen aito työkalu, Harakka sanoi.
Se tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että noudatetaan hyvän verotuksen periaatteita eli tiiviitä veropohjia ja matalia verokantoja, jolloin verojärjestelmässä on mahdollisimman vähän porsaanreikiä.
– Sen tulee näkyä myös siinä, että varsinkin alimpien ansiotulojen verotusta samalla myös lasketaan. Verotuloa pitää ottaa sieltä, mistä siitä on vähiten haittaa talouden toiminnalle ja veroja pitää alentaa siellä, mistä siitä on eniten hyötyä yhteiskunnalle, Harakka linjasi.
Hallitus on tuhlaajapoikahallitus
Harakan mukaan istuvan hallituksen veronalennuksia yhdistää se, että niillä ei ole mitään havaittavia työllisyys- ja kasvuvaikutuksia. Hallitus on alentanut veroja muun muassa apteekkareilta ja metsänomistajilta.
– Ne ovat toisin sanoen haaskausta. Siltä osin tämä hallitus on tuhlaajapoikahallitus, Harakka sanoi.
Harakan mukaan kaikkein suurin kannustinloukku on niillä ihmisillä, jotka ovat esimerkiksi työttömyysetuuksilla, mutta tarjolla on vain väliaikaista ja osa-aikaista, repaleista työtä.
SDP varmistaisi, että työtä kannattaa ottaa vastaan uudella työtulotuella. Se tarkoittaa sitä, että jo olemassa oleva työtulovähennys ulotetaan myös niihin ihmisiin, joilla ei ole verotettavaa tuloa eli joiden ansiot ovat alle 15[nbsp]000 euroa vuodessa.
– Järjestelmä, jossa mahdollisesti jää enemmän rahaa käteen kuin mikä on nimellispalkka, tarkoittaa sitä, että vero voi olla jopa negatiivinen, Harakka sanoi.
Hän lisäsi, että työtulotuki on säädettävissä täysin portaattomasti.
– Kaikkein pienimmissä tuloissa, jossa pohditaan, uskallanko lähteä töihin vai jäänkö etuuksille, kannustin on oikeasti merkittävä.
Harakan mukaan SDP:n työtulotukimallissa pienituloiselle ja keskituloiselle palkansaajalle ja eläkeläiselle jää enemmän käteen kuin hallituksen vaihtoehdossa.
– 4[nbsp]700 euron kuukausituloihin asti SDP:n malli hyödyttää palkansaajaa eli voidaan sanoa, että keskiluokan asia on myös SDP:n asia.
Harakan mukaan puolueelle on tärkeää, että tulonjakoprofiili on oikeudenmukainen ja seuraukset linjauksista ovat oikeita. Hänen mukaansa SDP:n vaihtoehtobudjetilla on huomattavasti tulonjakoa tasaava vaikutus, sen työllisyysvaikutus on positiivinen ja lisäksi sukupuolten tasa-arvo eteen.
– Kunnia-asia SDP:lle on, että pienituloisimmat hyötyvät ja sitten on korkea aika ottaa kaikkein suurituloisin kymmenys mukaan talkoisiin.
Perusturvaan ja eläkkeisiin korotuksia
SDP:n vaihtoehtobudjetin menot ovat yhteensä 1,871 miljardia euroa. Perusturvaan tehtäisiin indeksikorotukset ja kansan- ja takuueläkkeisiin sekä opintorahaan tasokorotukset. Lisäksi budjettiin sisältyy työtulotuki ja kotitalousvähennystuki. Veroetuuskokonaisuuden ja etuuskokonaisuuden menolisäykset olisivat yhteensä 421 miljoonaa euroa verrattuna hallituksen budjettiesitykseen.
Subjektiivisen päivähoito-oikeuden palautukseen SDP lisäisi 6,6 miljoonaa euroa, varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentämiseen 15 miljoonaa sekä indeksikorotuksiin, uusien kiky-leikkausten kompensointiin, asiakasmaksuihin ja perusterveydenhuollon vahvistamiseen 250 miljoonaa. Veromuutosten kompensointiin kunnille kuluisi 160 miljoonaa.
Maksuttomaan toisen asteen koulutuksen ja oppivelvollisuuteen SDP lisäisi 10 miljoonaa, ammatillisen koulutuksen reformiin 190 miljoonaa, yliopistojen perusrahoitukseen 53 miljoonaa ja ammattikorkeakouluille 30 miljoonaa. Lisäksi niin sanottuun Islannin malliin eli kaikkien lasten harrastusmahdollisuuksiin varattaisiin 50 miljoonaa.
Perusväylänpitoon SDP lisäisi 100 miljoonaa ja väyläverkon kehittämiseen toiset 100 miljoonaa euroa.
Varsinaisen kehitysyhteistyön rahoitusta SDP lisäisi 130 miljoonallaa eurolla.
Ammattiliittojen saamat osingot verolle
Tuloja valtiolle SDP saisi toteuttamalla työllisyyttä tukevan oikeudenmukainen verouudistus ja lisäämällä muita julkisen sektorin tuloja yhteensä 2,4 miljardilla eurolla.
SDP:n budjetissa muun muassa vero- ja etuuskokonaisuus toisi valtiolle verotuloja 269 miljoonaa, sijoitusvakuutusten vero 168 miljoonaa, rahoitusvero 230 miljoonaa, terveysperusteinen vero 102 miljoona ja verovapaiden yhteisöjen saamien osinkojen lähdevero 400 miljoonaa. Viiden prosentin lähdevero koskisi ulkomaalaisia rahastoja ja kotimaisia eläkerahastoja, säätiöitä ja yleishyödyllisiä yhteisöjä mukaan lukien ammattiliitoja.
Arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nosto 30 000 euroon puolestaan aiheuttaisi 87 miljoonan veromenetykset.
Lisäksi SDP ottaisi Sitran taseesta 400 miljoonaa euroa ja tulouttaisi Suomen Pankin voitonjaosta 70 miljoonaa euroa. Harmaan talouden torjunnasta tulisi 200 miljoonaa ja verovälttelyn torjunnasta 100 miljoonaa. Lisäksi hallinnon digitalisaatio- ja toimintauudistus tuottaisi 200 miljoonaa.
Velkaa SDP ottaisi 525 miljoonaa euroa vähemmän kuin hallitus budjetissaan. SDP:n vaihtoehtobudjetissa valtion velkaantuminen alenee reilusti alle 1 miljardiin vuonna 2019.
Lue myös:
Antti Rinne aikoo pitää eläkelupauksensa: 60 euroa olisi tullut jo tilille
