– Suomella on julkisen talouden kestävyysvaje: verotulot eivät nykyisin veroastein pidemmän päälle riitä nykyperusteisten julkisten menojen rahoittamiseen. Tätä ongelmaa ei sovi unohtaa vaalilupauksia annettaessa, taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman toteaa Helsingin Sanomien kolumnissaan.
Hän nostaa esiin ikääntymisen vaikutukset. Iäkkäiden osuuden kasvu lisää eläke-, terveydenhoito- ja hoivamenoja. Valtiovarainministeriön arvion mukaan ikääntymiseen liittyvät julkiset menot kasvavat vuosittain noin 400-500 miljoonaa euroa ilman muutoksia nykylainsäädäntöön.
– Tuon verran tarvitaan vuosittain uusia menoleikkauksia budjettivajeen kasvun estämiseksi. Ikääntymiseen liittyvä menoautomatiikka selittää osaltaan kestävyysvajeen kutistamisen vaikeutta, Sixten Korkman sanoo.
Hänen mukaansa tilanne on paradoksaalinen. Hyvinvointipalvelujen tuottavuutta on vaikeampi nostaa kuin teollisuudessa tai muissa palveluissa, mutta silti sektorin palkat nousevat samoin kuin muillakin aloilla.
– Suomi on vauraampi maa kuin koskaan, mutta hyvinvointipalvelujen turvaaminen sen kuin vaikeutuu, Korkman toteaa.
Hänen mukaansa vaalikeskusteluissa luvataan lisämenoja hyviin tarkoituksiin. Tällä tiellä ajaudutaan kuitenkin Korkmanin mukaan lisävelkaantumiseen ja kestävyysvajeen kasvuun entisestään.
– Viime kädessä häämöttää todellinen hyvinvointivaltion umpikuja. Politiikassa kaivataan ankaraa menojen priorisointia. Lisäksi tulisi jatkaa pyrkimyksiä työllisyysasteen nostamiseksi ja unohtaa lupaukset veronkevennyksistä, Sixten Korkman linjaa.
Hänen mukaansa lisäpanostuksia tulisi kohdistaa lapsiperheisiin ja nuoriin.
– Etusijalle tulee asettaa lapsen oikeudet ja perheiden hyvinvointi sekä huoli Suomen alhaisesta syntyvyydestä. Hyvin kohdennetut panostukset lapsipolitiikkaan ovat tehokas keino vähentää julkisen talouden kestävyysvajetta (”win-win”), Korkman toteaa.
LUE MYÖS:
Luvut paljastavat pettävän julkistalouden: Kannattaa miettiä säästölistoja
