Ukrainan on kerrottu käyttäneen onnistuneesti ketterästi liikkuvia ja lennokeilla varustettuja erikoisjoukkoja Venäjän hyökkäyksen pysäyttämiseen.
Guardian-lehti on kertonut, miten noin 30 sotilaan ryhmä onnistui taannoin yöllisillä väijytyksillään ja täsmäiskuillaan estämään Venäjän yli 60 kilometriä pitkän sotilassaattueen etenemisen Ukrainan pääkaupunki Kiovaan.
Mönkijöillä metsissä liikkuvat sotilaat käyttivät saattueen kärjen tuhoamiseen lämpökuvakameroilla varusteltuja ja räjähteitä kantavia lennokkeja. Saattueen kärjen tuhoaminen lopulta jumiutti koko sotilasajoneuvojen letkan.
– Mikäli tällainen kertomus on totta, on tieto liikkuvasta, modernilla ja helposti saatavilla olevalla teknologialla varustautuneesta pienestä yksiköstä tuhoamassa vihollista varsin mielenkiintoinen, toteaa maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori Antti Paronen Twitterissä.
– Tällaisessa toiminnassa käytetään vihollisensa organisatorista jäykkyyttä ja tuodaan sissitoiminta omalle ajallemme hyödyntäen erilaisin tavoin omaa pientä kokoa, itsenäistä toimintakykyä, teknologian suomia mahdollisuuksia ja maastoa.
Parosen mukaan kyse ei sellaisenaan ole enää perinteisestä sissitoiminnasta, vaan liikkuvuuden kautta sotatyö muistuttaa parven tai lauman saalistusta.
– Viholliseen isketään jatkuvasti ja eri puolilla taistelualuetta ilman, että itsestä muodostuu liian suuri maali vastatoimille, hän kuvailee.
– Tällaista taistelua kutsutaan tutkimuskirjallisuudessa parveiluksi tai parveilevaksi taistelutavaksi. Se kulminoituu jatkuviin pulssimaisiin hyökkäyksiin, joita tekevät itseohjautuvat yksiköt ja jaetun tilanneymmärryksen perusteella.
Vastaavaa on Parosen mukaan ideoitu informaatioaikakauden maataisteluun vuosikymmeniä.
– Ehkäpä Ukraina osoittaakin tällaisen taistelutavan mahdollisuuksia. Näiden pienten ja sellaisenaan pystyvien joukkojen osalta on todettava, että ne eivät toki pidä aluetta. Niiden menestys mitataan tuhottuna vihollisena, hän twiittaa.
– Tämä sellaisenaan pakottaa myös ajattelemaan uudella tavalla maasodankäynnistä. Siitä tulee perusluonteisesti vaikutusperusteista, viholliselle tuotetut tappiot määrittävät miten joukkoja käytetään, ei se mitä ne suojaavat.
Mikäli tällainen kertomus on totta, on tieto liikkuvasta, modernilla ja helposti saatavilla olevalla teknologialla varustautuneesta pienestä yksiköstä tuhoamassa vihollista varsin mielenkiintoinen. 1/ https://t.co/rit4rNZJdq
— Antti Paronen (@AnttiParonen) March 29, 2022
