Talouspolitiikan arviointineuvosto kritisoi tänään keskiviikkona julkaistussa arviossaan hallituksen sote-kokeiluja.
Arviointineuvoston mielestä sote-uudistukseen liittyvät kokeilut olisi pitänyt suunnitella niin, että kokeilujen vaikutuksia voidaan arvioida uskottavalla tavalla.
– Näitä kokeiluja on toteutettu useissa paikoissa eri puolilla maata. Missään näistä kokeiluista ei ole asianmukaista verrokkiryhmää, johon kokeiluun osallistuvien alueiden kehitystä voitaisiin verrata, professori Roope Uusitalon johtama arviointineuvosto moittii arviossaan.
Kokeilujen vaikutusarviot perustuvat osallistujien tai kokeiluja hallinnoivien viranomaisten näkemyksiä selvittäviin kyselyihin tai vertailuihin ei-vertailukelpoisten ryhmien välillä.
– Lienee selvää, että tällaiset arvioinnit voivat antaa kokeilujen vaikutuksista harhaisen kuvan. Usein kokeiltavana on myös samanaikaisesti monia eri politiikkavaihtoehtoja. Tällaisissa tapauksissa on mahdoton tietää, mikä piirre kokeiluissa aiheuttaa havaittuja muutoksia, arviointineuvosto opastaa.
Perustelut kolmen miljardin säästöille epäselvät
Arviointineuvoston mukaan perustelut sote-uudistuksen kolmen miljardin euron kustannussäästötavoitteelle ovat edelleen epäselvät, eivätkä hallituksen esitykset täsmennä niitä mekanismeja, joilla kustannussäästö saavutetaan.
– Säästötavoitteesta kiinnipitäminen voi johtaa palveluiden laadusta tinkimiseen, mikäli tuottavuus ei kasva odotetulla tavalla. Koska kustannussäästöt ovat hyvin epävarmoja, niiden käyttäminen uudistuksen tärkeänä perusteena on kyseenalaista, arviointineuvosto toteaa.
Hallitus odottaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen parantavan tuottavuutta, kun kilpailu kiristyy lisääntyneen yksityisen palvelutuotannon myötä. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan talousteoria ja empiirinen tutkimus eivät anna selkeitä vastauksia siihen, onko yksityisen palveluntuotannon laatu parempaa tai kustannukset matalampia verrattuna julkisen sektorin omaan tuotantoon.
– Evidenssi julkisen ja yksityisen tuotannon tai kilpailun vaikutuksista perusterveydenhuollossa on vähäistä ja viittaa parhaimmillaankin maltillisiin vaikutuksiin. Ehdotettu valinnanvapausmalli luo kannustimia jotka voivat johtaa tehottomuuteen, kuten kustannusten siirtoon yksityiseltä julkiselle sektorille, arviointineuvosto toteaa.
Mikäli tuottajille maksettavien korvausten säännöt eivät riittävästi heijastele yksittäisten asiakkaiden kustannuksia, tuottajilla on arviointineuvoston mukaan kannustin asiakkaiden valikointiin, mikä lisää eroja palvelujen saatavuudessa.
– Se, parantaako uudistus palvelujen saatavuutta, riippuu siitä, miten tavoitteet kustannusten alentamiseksi ja saatavuuden parantamiseksi sovitetaan yhteen. Mikäli markkinoille tulee uusia tuottajia riittävästi, uudistus todennäköisesti parantaa palvelujen saatavuutta jonojen lyhentyessä. Uudistukselle asetettu tiukka säästötavoite voi vaarantaa saatavuuden parantumisen, arviointineuvosto huomauttaa.
