Sotilasprofessori IS:lle: Venäjän puheiden jälkeen piirun verran lähempänä Natoa

Venäjän puolustusministerin tiukat kommentit ovat herättäneet keskustelua.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Tasavallan presidentti totesi tammikuussa, että Suomen ei tule hakea Nato-jäsenyyttä, mutta asiaa tulisi harkita hyvin vakavasti tilanteessa, jossa Venäjä suhtautuisi Suomeen yhtä vihamielisesti kuin Natoon.

Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu totesi tiistaina asevoimien johdolle Moskovassa, että länsivaltojen toiminta ”on johtanut vallitsevan turvallisuusjärjestelmän tuhoutumiseen”.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

– Epäluottamus on lisääntynyt, joten tilanne vaatii meiltä vastatoimia, Sergei Shoigu sanoi.

Hän mainitsi erikseen huolensa Suomen ja Ruotsin lähentymisestä Natoon.

– Toukokuussa he allekirjoittivat sopimuksen, jonka kautta maat osallistuvat jatkossa täysimittaisesti Naton harjoituksiin sekä sen komento- ja asejärjestelmiin. Tästä hyvästä Nato sai täyden pääsyn maiden ilmatilaan ja aluevesiin, puolustusministeri väitti.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Petteri Lalu toteaa Ilta-Sanomille, että Venäjän ulkopoliittinen linja on muuttumassa selvästi tiukemmaksi.

Venäjä on aiemmin ilmoittanut ryhtyvänsä vastatoimiin valtioita kohtaan, jotka hakeutuvat Natoon. Venäjä on kuitenkin sanonut varsinaisen päätöksne olevan jokaisen maan oma asia.

Nyt Shoigu paheksui Suomen ja Ruotsin toimintaa jo siksi, että maat olivat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksia Naton ja Yhdysvaltojen kanssa.

Lalun mukaan asetelma on Shoigun kommenttien myötä piirun verran lähempänä alkuvuodesta kuvailtua tilannetta. Ruotsin ja Suomen lähestyvät vaalit saattoivat myös vaikuttaa ulostuloon.

– Olisi Venäjälle voitto informaatiovaikuttamisessa, jos maiden hallitusohjelmiin tehtäisiin kirjaus, jossa todettaisiin, ettei Nato-jäsenyyttä valmistella hallituskauden aikana, Lalu sanoo IS:lle.

Suomessa puolustusministeriö korjasi useita Venäjän puolustusministerin väittämiä tiedotteellaan. Ministeriön mukaan Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain toukokuussa allekirjoittama aiejulistus edellyttää puolustusvoimien lupaa valtion alusten ja ilma-alusten pääsylle Suomen aluevesille ja ilmatilaan. Suomessa ei ole kyberoperaatiokeskusta, vaan monikansallinen hybridiosaamiskeskus. Ministeriön mukaan ”Suomen asema sotilaallisesti liittoutumattomana maana on selkeä ja Suomi tekee itse turvallisuuspoliittiset valintansa”.

LUE MYÖS:
Pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä? Vastaa kyselyyn

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS