Koronarajoitusten käyttöön ottamista paikallisesti ja alueellisesti on lähiaikoina syytä arvioida, toteaa johtaja Pasi Pohjola sosiaali- ja terveysministeriöstä Helsingin Sanomille. Pohjolan mukaan tehohoidon ja potilasmäärän kehitystä on pidettävä tarkasti silmällä.
– Koska sairaala- ja tehohoidon tarve näkyy viiveellä tartuntamääriin nähden, niin riski on, että nyt kasvaneet tapausmäärät tulevat näkymään tehohoidonkin tarpeessa, mutta laajuutta on vaikea arvioida, hän sanoo.
Vaikka viruksen takia tehohoidossa olevien potilaiden määrä on pysynyt Suomessa viime aikoina vakaana, on tehohoitoa koordinoiva toimisto aikaisemmin arvioinut kipupisteeksi 50 tehohoitopotilaan rajan.
Perjantaina tehohoidossa oli 27 koronapotilasta. Jos 50 potilaan raja ylittyy, vaikuttaa se jo muuhun terveydenhuoltoon.
Koronarajoituksia harkittaessa on otettava huomioon myös muita tekijöitä, Pohjola toteaa.
– Eli paikallisesti ja alueellisesti, kun tapausmäärät ovat olleet nousussa, on varmasti syytä arvioida jo lähiaikoina, onko kohdennettuihin ja rajattuihin rajoituksiin tarvetta.
Osastonylilääkäri Stepani Bendel Kuopion yliopistollisesta keskussairaalasta arvioi, että nykyisten tehopotilasmäärien kanssa ”pärjätään”. Rajoituksia lääkäri ei toivo.
Tehohoidon kuormittuminen pakottaisi perumaan kiireettömiä leikkauksia. Suomen tehohoitokapasiteettia ei ole suunniteltu koronaepidemian kaltaisia tilanteita varten, Bendel toteaa.
– On iso asia saada peruutus, jos olet valmistautunut järjestämällä sairausloman ja työasiat ja sijaiset. Sitten sanotaan, ettei leikkaus olekaan huomenna. Se ei ole pikku juttu, Bendel sanoo.
