Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin kärjistyminen Asovanmerellä merkitsee Pasi Erosen mukaan uutta eskalaatiovaihetta sotatoimissa, jotka ovat helmikuussa 2014 tapahtuneen Krimin valtauksen jälkeen vaatineet jo tuhansia kuolonuhreja Itä-Ukrainan taisteluissa.
Ukrainan laivaston aluksia vastaan tehdyn hyökkäyksen ajoitus herättää Erosen mukaan kysymyksiä Venäjän motiiveista.
– Lyhyellä aikavälillä Buenos Airesissa järjestettävä G20-huippukokous, joka olisi voinut kannustaa läntisten johtajien ja Venäjän välistä dialogia, saattaa nyt muodostua näytökseksi, jonka keskipisteeksi nousee kotimaista kannatustaan nostattava Vladimir Putin, Eronen arvioi amerikkalaisen uutiskanava CNN:n julkaisemassa artikkelissa.
Eronen tekee tutkimusta Euraasian turvallisuuteen keskittyvässä Conflict Studies Research Centre -ajatushautomossa ja amerikkalaisessa Foundation for Defense of Democracies -instituutissa. Hän on toiminut muun muassa Suomen puolustushallinnon virkamiehenä sekä EU:n ja Naton kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa.
Hän muistuttaa Putinin kansansuosion heikentyneen viime kuukausina merkittävästi. Näyttävä konflikti Ukrainan ja läntisten suurvaltojen kanssa voisi auttaa häntä palauttamaan mielikuvaa itsestään Venäjän intressien johtavana suojelijana.
– Eskalaatio voi myös ilmentää sitä turhautumista, jota Venäjä tuntee menetettyään keskeisen vaikutuskanavansa suhteessa Ukrainaan. Ukrainan ortodoksinen kirkko on saavuttanut täyden tunnustuksen eli autokefalian ja vapautunut siten Moskovan määräysvallasta, Eronen arvioi.
Asovanmeren tilanteen kärjistyminen ajoittuu myös ajankohtaan, jona Ukraina on vähitellen valmistautumassa syksyllä 2019 järjestettäviin parlamenttivaaleihin.
– Hyökkäys – yhdessä sitä seuraavien jatkotoimien kanssa, jotka toistaiseksi jäävät nähtäväksi – voisi tarjota Kremlille väylän sekaantua vaaleihin ja niiden tulokseen, Eronen sanoo.
Alueellisesta näkökulmasta Venäjän toimia onkin hänen mukaansa syytä tarkastella juuri tästä näkökulmasta. Venäjän haltuunsa ottama Kertšinsalmi, joka on ainoa meritie Mustaltamereltä Asovanmerelle, auttaa Kremliä vahvistamaan kuristusotettaan miehityksen ja sotatoimien kohteeksi jo aiemmin joutuneesta itäisestä Ukrainasta.
Toleranssin aika on ohi
Eronen katsoo Venäjän viimeaikaisten toimien edellyttävän kansainvälisen yhtenäistä tuomiota ja rankaisutoimia. Vladimir Putin pyrkii hänen mukaansa vääristelemään kansainvälistä oikeutta ja yhteisesti sovittuja sääntöjä tavalla, jota ei ole varaa enää sallia.
– Asianmukaisen vastauksen on koostuttava muustakin kuin vain kovista sanoista ja syvän huolestuneisuuden ilmauksista. Olisi syytä asettaa lisäpakotteita niitä Venäjän talouden ja yhteiskunnan elementtejä kohtaan, jotka tämän aggression ovat mahdollistaneet, hän sanoo.
Ukrainaa olisi Erosen mukaan tuettava maan sen pyrkimyksissä täydelliseen länsi-integraatioon, mikä viime kädessä merkitsisi jäsenyyttä EU:ssa ja Natossa. Ukrainan asevoimille hän kehottaa tarjoamaan sotilaallista tukea, liittolaisten keskinäistä tiedonvaihtoa sekä koulutusta ja harjoittelua Nato-joukkojen rinnalla.
– Ilman päättäväisiä toimia ja todellisia seurauksia Venäjälle Moskova tulee jälleen kerran saamaan länneltä vaarallisen viestin, jonka mukaan pahinta, mitä se voi odottaa – mitä ikinä se tekeekin – on läimäytys ranteelle, Eronen karrikoiden toteaa.