Itä-Suomen yliopiston molekyylilääketieteen akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan mukaan Suomessa kehitteillä oleva koronavirusrokote voisi mahdollisesti valmistua epidemian toiseen aaltoon.
Verkkouutiset uutisoi 13.4.2020 suomalaistutkijoiden kotimaisesta geenipohjaisesta hankkeesta, jossa rokote annetaan suihkeena nenän kautta.
Ylä-Herttualan mukaan kokeellisen rokotteen kehittäminen on tällä hetkellä erään valkuaisaineen vaihtoa vaille valmis.
– Meillä on koko viruksen valmistusteknologia ja suunnitelmat valmiina olemassa, joita muut vasta kehittävät, ihan lääkkeenvalmistuksen tasolla asti. Ne ovat erittäin pitkän kehitystyön ja toiminnan tulos. Meillä nämä ovat valmiina, eli me vain vaihdamme tämän yhden valkuaisaineen tähän geenilääkkeeseen, ja silloin kokeellinen rokote on valmis, Seppo Ylä-Herttuala kertoi Ylen Radio Ykkösaamussa tiistaina.
– Testaukset voidaan aloittaa kokeellisella rokotteella kesän jälkeen tai syksyllä. Tarvitsemme tietysti myös eläinkokeita ja sen jälkeen viranomaisten vaatimat faasin 1, 2 ja 3 kokeet ihmisillä.
Tiettävästi hankkeen varsinainen rahoitus on kuitenkin yhä turvaamatta.
Ylä-Herttualan mukaan rokotteen saaminen suomalaisille riippuu pitkälti siitä, kuinka laajoja testauksia viranomaiset vaativat. Hänen mukaansa ensimmäinen, faasin 1 koevaihe, jossa vapaaehtoisilla aikuisilla testataan turvallisuutta ja alustavaa tehoa, kestää vain noin muutamia viikkoja.
– Mutta sitten jo vaiheessa 2, jossa on selkeästi useampia potilaita, voidaan vaihe viedä läpi parissa kolmessa kuukaudessa. Ja sitten niin sanottu faasi kolme, jossa on useita satoja potilaita, saattaa kestää neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Mutta niin kuin sanottu, tässä pitäisi tiiviisti keskustella lääkeviranomaisten kanssa siitä, millaiset tiedot he vaativat, jotta voisivat harkita lääkkeen käyttöä kaupalliseen- ja ihmistarkoitukseen.
Testausvaiheessa keskitytään Ylä-Herttualan mukaan erityisesti rokotteen aiheuttaman immuniteettivastuksen voimakkuuteen. Kokonaisuudessaan ensimmäinen testivaihe maksaisi yhteiskunnalle hänen mukaansa noin 100[nbsp]000 euroa ja toinen vaihe noin puoli miljoonaa euroa.
Kova huoli huoltovarmuudesta
Mukana virusrokotteen kehittämisessä ovat Seppo Ylä-Herttualan lisäksi virologian professori Kalle Saksela ja akatemiaprofessori Kari Alitalo.
Ylä-Herttuala pitää rokotteen kehittämistyötä tärkeänä suomalaisen osaamisen uskottavuuden kannalta. Hän korostaa, että rokotteen kehittämistyössä on kyse ennen kaikkea huoltovarmuudesta.
– Emme halua kilpailla kansainvälisten lääkejättien kanssa rokotteiden teosta. Mutta nyt kun tässä olemme viime päivinä nähneet esimerkiksi HVK:n (huoltovarmuuskeskus) kompuroinnin näiden hengityssuojainten kanssa ja sitten muistamme muutaman vuoden takaa, kuinka THL ei saanut tarpeeksi rokotetta valtakuntaan ja hinta oli todella korkea, niin tällaisia riskiaikoja ajatellen meidän mielestämme kansalaisten on tärkeää tietää ja tuntea se, että myöskin suomalaistutkijat pystyvät tarvittaessa nopeasti tekemään ainakin oman maan tarpeisiin hyödyllisen rokotteen, Ylä-Herttuala sanoo.
– Voimme vain kuvitella, millainen tarve maailmanlaajuisesti tällä rokotteella olisi, jos ja kun tämä viruksen toinen aalto iskee eri yhteiskuntiin.
Valmistuessaan suomalainen koronavirusrokote olisi Ylä-Herttualan mukaan kuluttajalle verrattain edullinen. Rokote perustuisi virus- ja geeninsiirtovalmisteeseen, jotka syntyvät reaktorimenetelmällä itsestään. Valkuaisaineeseen tai proteiiniin perustuvat rokotteet pohjautuvat proteiinisynteesiin, joka on huomattavasti kalliimpaa.
– Varmasti kansantalouden kannalta tulisi olemaan huomattavasti edullisempi kuin sellainen rokote, joka perustuu heikennettyyn virukseen tai sen proteiiniin.
