Suomalainen äänestäjä sijoittaa itsensä oikeisto-vasemmisto-akselilla kysyttäessä lievästi oikealle, mutta tämä ei välttämättä vastaa sitä, minkälaista politiikkaa hän kannattaa. Näin katsoo väitöskirjatutkija Veikko Isotalo Helsingin yliopistosta.
– On ensinnäkin aika kompleksinen kysymys, kun pyydetään ihmisiä sijoittamaan itsensä vasemmisto-oikeisto-akselille. Jollekin esimerkiksi äärioikeisto voi tarkoittaa linkittymistä fasismiin kun taas toiselle oikeisto-akselin ääripää voi tarkoittaa taloudellista liberalismia, hän toteaa.
Isotalon mukaan kansainvälisissä tutkimusvertailuissa suomalaisen äänestäjän asenteet kallistuvat kuitenkin vasemmalle, koska hyvinvointivaltion kannatus on meillä niin vahvaa.
Jonkinlaisia ristiriitoja Isotalo näkee myös siinä, miten suomalaiset vastustavat kyselyissä yleensä eriarvoistumiskehitystä ja tuloerojen kasvua, laskisivat toisaalta mieluummin veroja kuin nostaisivat niitä sekä haluavat, että nykyisestä hyvinvointivaltiosta palveluineen pidetään kiinni.
Isotalo on ollut mukana tekemässä oikeusministeriön Suomalainen äänestäjä -tutkimusta, joka julkaistiin viime kesänä. Siinä on kartoitettu äänestäjien puoluevalintaa sekä heidän henkilökohtaista näkemystään omasta sijoittumisestaan oikeisto – vasemmisto-akselille. Aineistot on kerätty käyntihaastatteluina ja ne on koottu Taloustutkimuksen keräämistä eduskuntavaalitutkimuksista 2003-2019.
Suomalainen äänestäjä sijoittaa itsensä keskimäärin 0-10 asteikolla lievästi oikealle, kutosen tienoille.
Puolueiden kannattajista paljastuu kuitenkin myös selkeitä eroja:
– Vasemmistoliiton kohdalla mielenkiintoinen trendi on, että valtaosa äänestäjistä sijoittaa itsensä arvoon nolla. Tämä ei ole ollut aiempina vuosina vielä nähtävissä, Isotalo huomauttaa.
Vihreillä taas kannattajat ovat aiemmin 2000-luvulla profiloituneet molempiin suuntiin vasemmisto-oikeisto-akselilla, mutta pääpaino on nyt siirtynyt selkeästi vasemmalle.
Keskustan osalta Isotalo pitää ”pienenä yllätyksenä” kannattajien näinkin selkeää profiloitumista keskustasta oikealle.
Perussuomalaiset on ”mielenkiintoisessa tilanteessa”:
– Jo vuoden 2015 vaaleissa oli nähtävissä vasemmistopuolen kuihtumista ja äänestäjien sijoittumista oikealle. Vuoden 2019 vaaleissa tämä on voimistunut ja samalla on tullut näitä ääriarvoja, toteaa Isotalo viitaten arvoon 10.
Kokoomuksen osalta tilanne näyttäisi pysyneen aika lailla ennallaan.
– Meillä ei ole tällä hetkellä olemassa sellaista oikeistopuoluetta, miten vasemmistoliitto tässä näyttäytyy, toteaa Isotalo viitaten puolueen kannattajien profiloitumiseen äärivasemmalle.
Kokoomuksen kannattajat asemoivat itsensä kuitenkin selkeimmin oikealle, vastavoimaksi vasemmistolle.
RKP:n ja kristillisdemokraattien kannattajien otanta tutkimuksissa on Isotalon mukaan sen verran pieni, että kuvioista ei voi tehdä selkeitä johtopäätöksiä.
