Ruotsin entisen pää- ja ulkoministeri Carl Bildtin mukaan ”pohjoismaisen liittoutumattomuuden aika on ohi”. Hän viittaa viime aikojen puolustuspoliittiseen kehitykseen ja Naton tämän syksyn massiiviseen Trident Juncture –harjoitukseen. Norjaan painottuvaan harjoitukseen osallistuu kaikkiaan noin 50[nbsp]000 sotilasta. Mukana ovat myös Naton kumppanit Suomi ja Ruotsi.
– Ilman että hetkeäkään on enää hukattavana, irtautuvat Pohjoismaat vihdoinkin täysin kylmän sodan neutraliteetin doktriinista ja omaksuvat harkitsevan ja proaktiivisemman puolustuspolitiikan, Bildt toteaa Project Syndicaten kirjoituksessaan.
Hänen mukaansa pohjoisen Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut viime vuosina.
– Nato on lähettänyt taisteluosastoja Viroon, Latviaan ja Liettuaan sekä ilmavoimien laivueita partioimaan niiden taivaita vastauksena Venäjän aggressioon ja revisionismiin. Puolustusmenot kasvavat sekä Ruotsissa että Suomessa ja käynnissä on keskustelu siitä, pitäisikö etuoikeutettu kumppanuus Naton kanssa korottaa täysjäsenyydeksi, Carl Bildt toteaa.
Entisen ministerin mukaan Ruotsi tiedostaa jo, että Ruotsi olisi Naton toiminta-alueella, jos Pohjois-Euroopassa alkaisi konflikti. Tämä otetaan hänen mukaansa yhä enemmän huomioon Ruotsin turvallisuuspolitiikassa ja puolustusvalmisteluissa.
– Ruotsin syvenevä Nato-kumppanuus on kaukana sen kylmän sodan liittoutumattomuuden doktriinista. Siihen aikaan neutraliteetin vaalijat olisivat ampuneet alas viitteenkin yhteistyöstä Naton ja lännen kanssa maanpetoksena. Strategiana oli suostutella Kreml uskomaan, että mitään tällaista ei koskaan tapahtuisi, Carl Bildt kirjoittaa.
– Kaikki tämä oli tietysti silmänlumetta. Neuvostoliitto oli värvännyt tarpeeksi korkean tason lähteitä Ruotsin hallituksessa tietääkseen sen salaisista kytköksistä länteen. Mitä ikinä Ruotsin kansalle uskoteltiinkaan heidän maansa neutraalisuudesta, tiedettiin Neuvostoliitossa, että se oli valetta. Nyt hämäys on ohi ja täysi sotilaallinen integraatio Naton kanssa tulossa, hän jatkaa.
Bildtin mukaan Naton jäsenyys on tästä kaikesta huolimatta yhä kiistanalainen asia Ruotsissa. Hän syyttää tästä Ruotsin ulkopolitiikan kahtiajakoa.
– Yhtäältä Ruotsi oli ulospäinsuuntautunut aktivisti, joka kuulosti enemmän kansalaisjärjestöltä kuin valtiolta, mutta toisaalta se säilytti hyperrealistisen ”syvän turvallisuuden” politiikan, josta tosin puhuttiin vain matalin äänin ja suljettujen ovien takana. Tämä sama kulttuurien törmäys on tänäkin päivänä järkevän turvallisuuspoliittisen keskustelun tiellä.
Suomalaiset osana Ruotsin prikaatia
Trident Juncture -harjoitukseen osallistuu Suomesta noin 2[nbsp]400 henkilöä. Maavoimat osallistuu harjoitukseen loka-marraskuussa Norjassa ja Ruotsissa. Maavoimien tiedotteen mukaan tavoitteena harjoituksessa on lisätä maavoimien ”kansainvälistä yhteensopivuutta ja kykyä puolustaa kotimaata”.
Suomen kansainväliseen valmiusjoukkoon koulutettava jääkärikomppania harjoittelee Trident Juncturessa ”ruotsalaisen pataljoonan kokoonpanossa osana ruotsalaista prikaatia”.
– Ruotsalaiset saavat nähdä, kuinka ruotsalaisten johtama prikaati (joka koostuu ruotsalaisista ja suomalaisista yksiköistä) liittyy Naton joukkoihin suuren luokan puolustusharjoituksessa. He tulevat näkemään, missä määrin ruotsalaiset, suomalaiset ja norjalaiset ilmavoimat on jo integroitu ja he saavat seurata, kun Suomi johtaa laivaston harjoituksia Itämerellä, Carl Bildt summaa.
mukaan sopeutuminen uusiin geopoliittisiin realiteetteihin on ollut Suomelle helpompaa kuin Ruotsille. Hän nostaa esimerkiksi Suomen Nato-option julki lausumisen.
Bildtin mukaan Ruotsi tulee lähivuosina liikkumaan yhä lähemmäs Natoa.
– Nykyinen mobilisaatio ei johdu Venäjän akuutista uhasta. Venäjän aggressiivinen pyrkimys modernisoida armeijansa kuitenkin vaatii, että länsi kasvattaa puolustuskykyjään alueella. Meidän on lähetettävä selvä viesti siitä, että opportunistiseen aggressioon vastataan nyt ja tulevaisuudessa, hän toteaa.
Kunnolliset puolustuskyvyt turvaavat Carl Bildtin mukaan pohjoisen rauhan ja vakauden, mikä johtaa pitkässä juoksussa rakentavampiin Venäjä-suhteisiin.
