Euroopan innovaatioiden tulostaulusta selviää, että EU:n innovaatiosuorituskyky kasvaa edelleen. Se on jo toista vuotta parempi kuin Yhdysvaltojen.
EU:n on kuitenkin jäljessä maailman innovaatiojohtajia kuten Etelä-Koreaa, Australiaa ja Japania.
Maiden tasolla tapahtuvassa vertailussa EU-maat voidaan jakaa pistemäärien perusteella neljään ryhmään: innovaatiojohtajat, vahvat innovoijat, kohtalaiset innovoijat ja vähäiset innovoijat.
Vuoden 2020 innovoinnin kärkimaa EU:ssa on edellisvuoden tapaan Ruotsi, jonka perässä seuraavat Suomi, Tanska ja Alankomaat.
Luxemburg on noussut vahvasta innovoijasta innovaatiojohtajaksi, kun taas Portugali nousee ensimmäistä kertaa vahvojen innovoijien joukkoon.
EU:n innovaatiosuorituskyky on kasvanut keskimäärin 8,9 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. Vuoden 2012 jälkeen innovaatiosuorituskyky on kasvanut 24 EU-maassa, joista eniten Liettuassa, Maltassa, Latviassa, Portugalissa ja Kreikassa.
Globaalissa vertailussa EU on Yhdysvaltojen edellä jo toista vuotta peräkkäin. EU on edellä myös Kiinaa, Brasiliaa, Venäjää, Etelä-Afrikkaa ja Intiaa.
Suhteessa Etelä-Koreaan, Australiaan ja Japaniin EU on menettänyt asemiaan vuoden 2012 jälkeen.
Myös etumatka Yhdysvaltoihin, Kiinaan, Brasiliaan, Venäjään ja Etelä-Afrikkaan nähden on pienentynyt.
Näistä Kiina kuroo etumatkaa voimakkaimmin umpeen, sillä sen suorituskyky kasvaa yli viisi kertaa nopeammin kuin EU:n.
Yksittäisillä innovaatioaloilla EU:n kärjessä ovat seuraavat maat:
Ruotsi (henkilöresurssit, innovoinnille suotuisa ympäristö), Luxemburg (houkuttelevat tutkimusjärjestelmät, aineeton omaisuus), Tanska (innovoinnille suotuisa ympäristö, rahoitus ja tuki), Saksa (yritysinvestoinnit), Portugali (innovointi pk-yrityksissä), Itävalta (yhteydet ja yhteistyö) ja Irlanti (vaikutukset työllisyyteen ja myyntiin).
Noin kaksi kolmasosaa Euroopan talouden kasvusta on viime vuosikymmenien aikana perustunut innovointiin.
Tutkimus ja innovointi parantavat EU:n tuotantoalojen häiriönsietokykyä sekä lisäävät EU-maiden talouksien kilpailukykyä ja vauhdittavat niiden digitaalista ja ekologista muutosta.
Ne ovat myös ratkaisevan tärkeitä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamisessa.
