”Suomi on täysin Nato-maan näköinen”

Jukka Tarkan mukaan Suomessa on turvallisuuspoliittisia vastarintapesäkkeitä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Valtiotieteilijä ja kirjailija Jukka Tarkka nostaa blogissaan julkaisemassaan Etelä-Suomen Sanomien kolumnissaan esiin Suomen osallistumisen Naton Trident Juncture -harjoitukseen Norjassa sekä tulevan Suomen isännöimän Naton ja sen kumppanien johtoryhmien CMX-harjoituksen.

– Osa suomalaisista nyökyttelee merkitsevästi; oikeassa porukassa ollaan. Osa on kauhuissaan; ollaanko siis jo Natossa. Molempien ryhmien tilannearvio on oikea. Suomi on täysin Nato-maan näköinen, vaikka se ei oikeasti ole sitä, Tarkka kirjoittaa.

Suomi ei osallistunut Trident Juncturen Naton 5. artiklaa eli turvatakuita koskevaan päätöksentekoon tai toimeenpanoon.

– Suomi oli siis Trident Juncture-harjoituksessa ilman viitosartiklaa, mutta samalla kartalla kuin Nato-maat, jotka harjoittelivat viitosartiklan mukaisesti. Manöövereihin osallistuneet kokeilivat ja opettelivat, miten sotilaallista apua annetaan ja otetaan vastaan. Se kuuluu nykyisin myös Suomen puolustusvoimain tehtäviin. Isäntämaasopimuksessa on määritelty, miten Suomi kohtelee avun antajaa, ”jos kutsu käy”, Jukka Tarkka summaa.

Hänen mukaansa Suomen turvallisuus perustuu siihen, että Itämeren ranta-alueet pysyvät sitä nyt reunustavien itsenäisten valtioiden poliittisessa, taloudellisessa ja sotilaallisesti hallinnassa ja Euroopan unionin piirissä.

– Se on meille melkein yhtä tärkeää kuin Suomen valtioalueen koskemattomuuden varmistaminen. Siksi on johdonmukaista, että Suomi harjoittelee Itämerellä läsnä olevien valtioiden kanssa alueen turvallisuusrakenteen varmistamista.

Tarkan mukaan viime aikoina runsaasti keskustelua herättäneissä kansainvälisissä harjoituksissa ei ole mitään uutta tai erikoista.

– Ne ovat Suomen viime vuosikymmenellä harjoittaman johdonmukaisen turvallisuuspolitiikan järkevää jatkumoa, hän toteaa.

Suomessa on Jukka Tarkan mukaan kuitenkin ”turvallisuuspoliittisia vastarintapesäkkeitä”. Hän sanoo niiden pitävän eduskunnan hyväksymiä puolustuslinjauksia uhkana, koska niihin sisältyy Natoon liittymisen mahdollisuus.

– Natoon liittyminen on pieni askel siihen verrattuna, mitä kaikkea Suomen puolustuksen perusajattelussa, rakenteessa ja toiminnassa on viime vuosina muutettu. Suomi on jo nyt toiminnallisesti Nato-maa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)