Suomen hallitus linjasi EU-ministerivaliokunnan kokouksessaan lokakuun puolivälissä Suomen suhtautumisesta Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) kehittämisehdotuksiin.
Suomi otti hallitusohjelman mukaisen tiukan torjuvan linjan kaikkeen yhteisvastuun lisäämiseen euroalueella. Linjauksen mukaan ”Suomi korostaa EMU:n kehitystyössä markkinakurin ja jäsenmaiden oman vastuun merkitystä. Suomi ei tue sellaisia talous- ja rahaliittoa tukevia uudistuksia, jotka lisäävät jäsenmaiden yhteisvastuuta”.
– Luulen, että kun katsoo koko euroaluetta, olemme siinä vähemmistössä, EK:n johtaja ja Brysselin toimiston päällikkö Taneli Lahti arvioi EK:n järjestämässä toimittajatilaisuudessa keskiviikkona.
Hän arveli, että suurin osa euroalueen maista katsoo, että jonkinlainen yhteinen mekanismi suhdannetasausta varten tarvitaan.
Suomen hallitus arvioi linjauksessaan, että uusia makrotaloudellisia vakautusjärjestelyitä suhdanteiden tasaamiseksi ei ole tarpeen järjestää. Komission kaavailuissa on ollut esillä esimerkiksi ”pahan päivän rahasto” tai ”yhteiseurooppalainen työttömyysvakuutus”. Myöskään EK ei pidä tarpeellisena suhdannetasausjärjestelyitä.
Lahti huomautti, että jos sellaiseen kuitenkin päädyttäisiin, suhdannetasauksen pitäisi olla kooltaan ja kestoltaan rajattua ja olla automaattista eli ilman poliittista harkintaa. Pelkona nimittäin on, että tasausmekanismista tulisi poliittisen harkinnan myötä pysyvä tulonsiirtoautomaatti hyvin talouttansa hoitaneista maista heikommin pärjääville maille.
Velkajärjestelymekanismi voi edellyttää kompromissia
Kuten euroalueella on ollut tapana, näkemykset jakaantuvat pohjoisten maiden ja eteläisten maiden välillä. Suomi, Saksa ja Hollanti ovat perinteisesti edustaneet markkinakuria korostavaa linjaa. Samaa linjaa kannattaa myös EK.
– Sijoittajavastuuta vahvistamalla pitäisi luoda markkinoille insentiivejä hinnoitella riskejä nykyistä voimakkaammin, Lahti sanoi.
Sen mukaisesti Suomi on kannattanut velkajärjestelymekanismin muodostamista EMU:un, jolloin yksittäinen ongelmiin joutunut euromaa voitaisiin kriisitilanteessa päästää hallittuun velkajärjestelyyn. Toinen vaihtoehto olisi asettaa määrällisiä rajoitteita sille, kuinka paljon pankkien taseissa voi olla pankin kotimaan velkakirjoja.
Nämä ratkaisut lisäisivät valtioiden velkakirjojen korkojen riskilisiä. Niille maille, joilla julkisen talouden velkasuhde on valmiiksi korkea, ajatus on vaikea.
– Jos vaadimme velkajärjestelyn periaatetta ja riskien vähentämistä pankeissa, se kohdistuu ennen kaikkea eteläisiin jäsenmaihin. Kyllä ne vaativat jotain vastineeksi sille ennen kuin suostuvat siihen, Lahti arvioi.
Hän viittasi eteläisillä jäsenmailla esimerkiksi Italiaan, Ranskaan ja Espanjaan. Kompromissi voi liittyä tasausjärjestelmään tai sitten institutionaalisiin uudistuksiin kuten euroalueen valtiovarainministerin tehtävän luomiseen.
Itsenäisyyspäivänä ehdotuksia
Tähän mennessä ehdotuksia EMU:n kehittämiseksi ovat esittäneet muun muassa komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Ranskan ja Saksan yhteisiä linjauksia odotetaan sen jälkeen, kun Saksassa on saatu muodostettu uusi hallitus.
Euroopan komission on kuitenkin määrä julkistaa omat ehdotuksensa EMU:n uudistamiseksi joulukuussa. Ennakkotietojen mukaan komission ehdotukset tulisivat julki Suomen 100-vuotispäivänä 6. joulukuuta.
Lahti ei pidä mahdottomana, että komissio esittäisi tuolloin yhteistä suhdannetasausjärjestelmää tai euroalueelle omaa EU:n budjetista lohkaistavaa budjettia.
Hän epäilee, että komissio saattaa myös esittää turvallisia sijoituskohteita (nk. European Safe Assets), jotka muodostettaisiin paketoimalla eri maiden velkakirjoja. Ne voisivat olla tarpeen, mikäli velkojen uudelleenjärjestelymekanismista päästäisiin yhteisymmärrykseen, sillä silloin euromaiden velkakirjoja ei voisi enää pitää riskittöminä sijoituskohteina.
– Seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana EMU nytkähtää liikkeelle aika paljon, Lahti kiteytti.
