Kreml käyttää tutkijan mukaan kaikkia koulun pihalta tuttuja temppuja

Ukrainan taistelulla kansallisesta olemassaolostaan on ruotsalaistutkija Patrik Oksasen mukaan ratkaisevan tärkeä merkitys myös kaikille Pohjoismaille ja Baltian maille.

– Baltian maiden kannalta en epäröisi kutsua sodan lopputulosta lähes eksistentiaaliseksi, mutta se on myös eksistentiaalinen koko alueellemme sellaisena kuin sen tunnemme, ruotsalaisessa Frivärld-ajatushautomossa työskentelevä Oksanen sanoi Nordic Ukraine Advocacy Summit -konferenssissa Helsingissä.

Hän muistutti Kremlin syksyllä 2021 esittämien vaatimusten paljastaneen, että Vladimir Putin katsoi Suomen ja Ruotsin kuuluvan Venäjän etupiiriin. Venäjä on myös määritellyt olevansa konfliktissa koko länttä, EU:ta ja Natoa vastaan.

– Sillä ei ole merkitystä, ajattelemmeko me, että asia ei ole niin. Jos joku on päättänyt ryhtyä tappeluun, voit ehkä jättää huomiotta sen, että sinua lyödään, mutta et sitä, että se satuttaa sinua. Kreml käyttää tässä kamppailussa kaikkia koulun pihalta tuttuja temppuja, mutta valtiolliselle tasolle skaalattuina, hän totesi.

Oksanen ei ole varma, miten hyvin kansalaiset ymmärtävät, että vaakalaudalla ei ole vain Ukrainan, vaan koko Euroopan tulevaisuus.

– Populistiset venäjämieliset voimat vahvistuvat suurissa ja tärkeissä EU-maissa Ranskassa ja Saksassa. Yhdysvalloissa on edessä ratkaisevat vaalit, jotka voivat lamauttaa vapaan maailman johtavan maan. Tulevaisuus on arvaamaton, hän sanoo.

– Niin kauan kuin Ukraina saa tukea lännestä, Venäjä ei saavuta tavoitteitaan taistelukentällä. Venäjä yrittää saavuttaa tavoitteensa kiristyksellä, bluffilla, ydinaseuhkailulla ja vaikuttamisoperaatioilla. Tämä ei tarkoita, etteikö tilanne olisi vaarallinen – päinvastoin. Virhearviot voivat olla tuhoisia, samoin bluffiin sortuminen, hän toteaa.

Tässä tilanteessa Pohjoismaiden ja Baltian maiden eli niin sanotun NB8-ryhmän olisi hänen mukaansa otettava aiempaa aloitteellisempi rooli oman turvallisuutensa varmistamiseksi kaikissa oloissa.

– Yksi keskeinen elementti on puolustusteollisuuden tuotantokapasiteetin voimakas vahvistaminen. NB8:sta voisi tulla demokratioiden asevarasto. Emme voi jäädä odottelemaan, että EU, Nato tai joku muu toimii ja saa asian kuntoon.

NB8-maiden olisi Oksasen mukaan panostettava yksi prosentti bkt:staan ensin puolustusteollisuuden tuotantolaitosten rakentamiseen omalla alueellaan ja Ukrainassa. Sodan päätyttyä sama bkt-osuus ohjattaisiin Ukrainan jälleenrakentamiseen, kunnes maasta on tullut EU:n ja Naton jäsen.

Pohjoismaiden ja Baltian maiden puolustusmenot tulisi hänen mielestään nostaa mahdollisimman nopeassa tahdissa vähintään kolmen prosentin tasolle bkt:sta. Puolustusmenoissaan aiemmin kitsastelleille Ruotsille, Norjalle ja Tanskalle hän väläyttää jopa 3,5–4 prosentin bkt-tasoa.

Karmiva varoitus USA:sta: Näin Vladimir Putin iskisi Baltiaan

Venäjän aloitettua helmikuussa 2022 täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan sen maahanlaskujoukot kärsivät nöyryyttävän tappion Hostomelin lentokentällä lähellä Kiovaa.

Jos Vladimir Putin päättäisi iskeä Baltiaan, Ukrainan taisteluista olisi amerikkalaistutkija Jan Kallbergin mukaan epäilemättä otettu opiksi.

Koska Naton jäsenmaat eivät ole kyenneet olennaisesti vahvistamaan liittokunnan itäisen sivustan puolustusta, tapahtumien kulku voisi olla Center for European Policy Analysis -ajatushautomon puolustus- ja turvallisuustutkimusohjelmassa työskentelevän tohtori Kallbergin mielestä Viron, Latvian ja Liettuan kannalta katastrofaalinen.

– Ensimmäisenä päivänä sota alkaa intensiivisillä ohjusiskuilla avainkohteisiin. Panssarijoukkojen, taisteluhelikopterien ja raketinheittimistön muodostama porras työntyy Pohjois-Virossa Narvan ja Tallinnan kautta Paldiskiin. Samaan aikaan pataljoonan vahvuinen merijalkaväkiosasto nousee maihin Tallinnan satamassa, hän kirjoittaa.

– Etelässä toinen porras tunkeutuu Valko-Venäjältä Liettuan kautta luoteeseen kohti Kaliningradin aluetta ja kääntyy sitten välittömästi etelään Puolasta tulevia Naton joukkoja vastaan. Selustaportaan joukot murtavat Liettuan puolustuksen ja vastarinnan seuraavien päivien aikana, hän jatkaa.

Latvia jäisi tässä skenaariossa sivuun niin sanottuun Kuurinmaan mottiin, sillä sen asevoimilla ei ole Kallbergin mukaan edellytyksiä käydä hyökkäykseen.

Mukana myös ydinaseet

Jan Kallbergin skenaarion seuraavassa vaiheessa Venäjä räjäyttäisi ilmakehässä Itämeren yllä suhteellisen pienen ydinlatauksen, jonka synnyttämä sähkömagneettinen pulssi lamauttaisi Gotlannin viestintä- ja IT-järjestelmät, ja pataljoonan vahvuinen maahanlaskujoukko ottaisi haltuunsa Visbyn lentokentän.

Hyökkäyksen toisena päivänä Venäjä varmistaisi ensimmäisenä päivänä valtaamansa kohteet ja vahvistaisi ensiportaan joukkoja. Kolmantena päivänä Puolan armeija olisi valmis liittymään taisteluun, mutta Kreml ilmoittaisi Natolle, että kaikkiin yrityksiin Venäjän miehittämien Baltian alueiden takaisin valtaamiseen vastattaisiin ydinasein.

Uhkaustaan Venäjä tehostaisi ampumalla strategisia ydinohjuksia Novaja Zemljalle. Iskuissa kuolisi alueen alkuperäiskansoihin kuuluvia ihmisiä, mikä korostaisi Kremlin valmiutta pelata mahdollisimman kovin panoksin. Samaan aikaan Nato-maiden tiedustelupalvelut kertoisivat Venäjän strategisten ydinsukellusveneiden toiminnan merkittävästä aktivoitumisesta.

Tässä vaiheessa Kreml tarjoaisi lännelle sopimusta, jossa Venäjä saisi Baltian maat, Ukrainan halkaisevan maakäytävän sekä Moldovan. Gotlantiin saapuneet venäläisjoukot luvattaisiin vetää takaisin ”hyvän tahdon eleenä”.

– Tehän ette loppujen lopuksi ole neuvotteluasemassa. Ei ole mitään neuvoteltavaa, Kreml Kallbergin mukaan toteaisi.

Ei ennakkovaroitusta

Kallbergin skenaario perustuu oletukselle, että Venäjä pitää eurooppalaisten asevoimien valmiuden tasoa edelleen hyvin alhaisena. Naton jäsenmaista ensimmäiset merkittävät puolalaisjoukot ehtisivät Liettuan rajalle 72 tunnissa, mutta esimerkiksi saksalaiset vasta noin puolentoista–kahden viikon kuluessa.

Kylmän sodan päätyttyä keskustelu ydinaseista on hänen mukaansa lännessä hiipunut ja muuttunut vähitellen tabuksi, kun taas Putinin Venäjä ei kaihda niillä uhkaamista.

– On totta, että ydinaseet eivät ole kivoja, mutta Venäjä ei kivuudesta piittaa. Sitä kiinnostaa vaikutus, Kallberg sanoo.

Skenaarion taustalla on myös Venäjän arvio siitä, että Baltiaan sijoitetut Naton monikansalliset eFP-joukot pysyttelisivät hyökkäyksen tullen passiivisina, koska niillä ei ole riittävää tykistöä, logistiikkaa ja lääkintähuoltoa.

Oletuksena olisi, että eFP-joukot eivät uskaltautuisi kolmen ensimmäisen vuorokauden aikana taistelukosketukseen, vaan keskittyisivät suojaamaan niitä alueita, joille ne on sijoitettu.

– Suomella ei ole aikaa toteuttaa liikekannallepanoa eikä työntää joukkoja kohti Venäjää. Se ei myöskään ylitä Venäjän rajaa täysin tietoisena ydinasein tapahtuvan vastaiskun riskistä, hän toteaa.

Venäjän hyökkäys perustuisi tällä kertaa ylläkköön. Massiiviset joukkojen keskitykset Ukrainan rajan tuntumaan kestivät kuukausia, mutta Baltiaan iskettäisiin miltei ilman ennakkovaroitusta.

Baltian maat sopivat uusista vahvistuksista itärajalle

Viro, Latvia ja Liettua ovat sopineet uusien rajaesteiden rakentamisesta ”Baltian puolustuslinjalle” Venäjän ja Valko-Venäjän vastaisille rajoille. Asiasta uutisoi Viron yleisradio ERR.

Kolme maata hyväksyivät perjantaina yhteisen suunnitelman rakentaa ”liikkuvuutta estäviä puolustuslaitteistoja” itärajalle.

Viron puolustusministeriö painottaa asiaan liittyvässä tiedotteessa, että rajalle ei ole rauhan aikana suunnitelmien mukaan tulossa esimerkiksi räjähteitä, vaan bunkkereita, erilaisia tukipisteitä ja jakeluverkostoja.

– Rauhan aikana rakennetaan niin paljon kuin mahdollista, mutta kaikkea ei voi rakentaa rauhan aikana, Viron puolustusministeri Hanno Pevkur totesi.

Miinoja, piikkileikkureita ja lohikäärmeen hampaina tunnettuja panssariesteitä voidaan kuitenkin varastoida lähelle nopeaa asennusta varten.

– Venäjän sota Ukrainassa on osoittanut, että varusteiden, ammusten ja työvoiman lisäksi tarvitaan myös fyysisiä puolustuslaitteistoja rajalla puolustamaan Viroa ensimmäisestä metristä alkaen, Pevkur sanoi.

Pevkur korosti, että toimien tavoitteena on vahvistaa virolaisten turvallisuuden tunnetta. Pevkurin mukaan pienenkin riskin tullessa esiin, Virolla olisi työkalut nopeaan toimintaan.

Rakennustöiden odotetaan alkavan ensi vuoden alkupuolella.

🛡️ The Baltic countries have agreed on the 🇪🇪🇱🇻🇱🇹 #BalticDefenceLine along their eastern border. It's crucial to use time wisely to increase #defence readiness. #NotAnInch pic.twitter.com/PDcSqxtAh7

— MoD Estonia (@MoD_Estonia) January 19, 2024

”Jos Baltian maat kaatuvat, Berliini on seuraava”

Viron puolustusministeri Hanno Pevkur varoittaa saksalaisen Merkur -lehden haastattelussa Venäjän aikeista.

Hän kertoo Viron vahvistavan puolustustaan, jotta maa ei joudu Venäjän hyökkäyksen kohteeksi. Viron hallitus on päättänyt käyttää puolustukseen vähintään kolme prosenttia bruttokansantuotteesta. Prosentuaalisesti Naton jäsenmaista vain Yhdysvallat, Puola ja Kreikka kuluttavat Viroa enemmän rahaa puolustukseen.

Viro aikoo lisäksi ostaa Himars-raketinheittimiä, haupitseja, panssaroituja ajoneuvoja, lennokkeja ja paljon ammuksia.

– Meidän on tehtävä kaikkemme Venäjän hyökkäyksen estämiseksi, Pevkur toteaa.

– Siksi luotamme pelotteeseen, hän jatkaa.

Pevkur näkee Viron varustautumisen palveluksena Euroopalle.

– Olen pahoillani, että minun täytyy sanoa se näin. Mutta jos Baltian maat kaatuvat, Berliini on seuraava, hän varoittaa Venäjän suunnitelmista.

Viron ulkoministeri Margus Tsahkna sanoo Merkur -lehdelle, että Ukraina taistelee tällä hetkellä kirjaimellisesti ”meidän puolestamme”. Hänen mukaansa Venäjän hyökkäys pitää lopettaa ja hyökkääjä on pakotettava takaisin rajoilleen.

Virolaiset ovat hänen mukaansa valmiita taistelemaan, jos sota laajenee.

– Olemme nähneet vuosisatojen ajan, ettei idästä tule mitään hyvää.