Verkkouutiset

F-18 Hornet

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suomalainen hävittäjälentäjä lensi Top Gunin pilotteja vastaan – ”Eikä tarvinnut hävetä”

Ilmavoimat kutsui 1990-luvulla Hornet-koulutuksessa aloittaneita konkareita F-35-alkukoulutukseen Yhdysvaltoihin pian lähteville järjestettyyn tilaisuuteen.

Verkkouutiset kertoi tilaisuudesta tässä jutussa. Ilmavoimat on julkaissut asiasta artikkelin, josta löytyy myös hienoa yksityisalbumeista koottua kuvamateriaalia Suomen Hornet-henkilöstön alkutaipaleelta.

Hornet-alkukoulutuksessa olleet kertoivat ilmavoimien artikkelin mukaan Yhdysvalloissa olleen mieleenpainuvaa erilaiset maisemat, kuten laajat autiomaa-alueet sekä lentäminen Tyynenmeren yllä – ”jonne yhdysvaltalaislentäjät eivät kuulemma lähteneet ilman pistoolia siitä syystä, jos hävittäjä sattuisi putoamaan, ja ohjaaja kohtaisi meressä hain”.

Artikkeliin on haasteltu tilaisuuteen osallistunutta kenraalimajuri Jari Mikkosta. Mikkonen toimii nykyisin puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtajana.

–  Kyllä se oli hieno kokemus, ne lentämisen hetket siellä. Yhdysvalloissa oli vähän erilaista maisemaa.

Mikkonen muistelee myös mieleenpainuvaa lentokokemusta.

– Ja se kyllä jäi mieleen, kun Top Gunin äijiä vastaan pääsi lentämään, eikä tarvinnut hävetä. Ja kyllä se työmäärä on sellainen, joka on jäänyt mieleen koko tästä Hornet-ajasta, kenraalimajuriJari Mikkonen sanoo.

Käsite on vakiintunut lempinimi Yhdysvaltain laivaston hävittäjäpilottien vaativalle ilmataisteluun keskittyvälle koulutusohjelmalle. Suuren yleisöön tietoon Top Gun tuli samannimisestä Tom Cruisen tähdittämästä 1980-luvun menestyselokuvasta.

Peruskaava F-35-koulutukseen lähtijöillä on sama kuin Hornet-piloteilla ja muulla henkilöstöllä aikanaan. Yhdysvaltoihin lähdetään ilmavoimien mukaan oppimaan Suomelle hankittavan modernin asejärjestelmän käyttöä ja ylläpitoa.

–  Ihan hyvältähän se F-35-alkukoulutukseen lähtijöiden informoiminen tuntuu, osittain vähän haikealtakin. Nyt on tietyllä tavalla edessä sellainen vahdinvaihto tai aikakauden vaihtuminen toiseksi. Kolmekymmentä vuotta on pitkä aika, mutta äkkiä se on mennyt. Aikansa kutakin, kenraalimajuri Mikkonen sanoo jutussa.

Hänen mukaansa osaamisen siirtäminen kotimaassa saattoi olla 1990-luvulla kulttuurisesti jopa haastavampaa kuin nyt.

– Silloin elettiin semmoista aikaa, kun oli ollut kaksi eri kalustoa, niin lennostojen välillä tuntui välillä olevan tiukkiakin rajoja. Nyt on ehkä vähän erilaiset lähtökohdat, kun olemme [yhtenäisen kaluston myötä nykyään] selkeästi yksi ilmavoimaperhe, mistä kannattaa pitää kiinni, Mikkonen toteaa.

Suomen ilmavoimat operoi ennen Horneteja ruotsalaisilla Drakeneilla ja neuvostoliittolaisilla Migeillä.

Tutkija IL:lle: Uudet JASSM-ohjukset nostavat kynnystä hyökätä Suomeen

Uudet F-35 hävittäjien yhteydessä hankittavat JASSM-ER -risteilyohjukset (Joint Air-to-Surface Standoff Missile-Extended Range) tulevat toimimaan pelotteena Venäjälle, kertoo Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak Iltalehden haastattelussa.

Salonius-Pasternak painottaa, että JASSM-ER -ohjukset ovat olennainen hankinta Puolustusvoimille, koska modernissa sodankäynnissä aseiden kantama voi antaa merkittävän etulyöntiaseman.

– Voi uhata toisen toimintaa, tai aiheuttaa sille ainakin päänvaivaa ja epävarmuutta, että voidaanko jättää jokin tukikohta tai johtaja ilman suojaa, tai voidaanko heihin iskeä, Salonius-Pasternak sanoo.

Vaikka Suomella on ollut vanhemman sukupolven JASSM-ristelyohjuksia jo vuodesta 2010, sen uusi Extended Range-versio lähes kolminkertaistaa ohjusten kantaman 370 kilometristä tuhanteen.

Risteilyohjuksilla voitaisiin teoreettisesti iskeä jopa Moskovaan. Salonius-Pasternak painottaa kuitenkin, että vaikka ohjukset toimivat tehokkaana aseena strategisia kohteita vastaan, voidaan niiden pääasiallisen tarkoituksen olevan toimia pelotteena.

– Ja nyt puhun epävarmuudesta mahdollisen hyökkääjän ajattelussa. Miten syvälle näillä voikaan iskeä. Riskeerataanko jotain meille strategisesti tärkeätä, jos hyökkäämme sinne? Tällaisessa asiassa pitkän kantaman iskukyky on tärkeätä, Salonius-Pasternak huomauttaa.

Laajennetun kantaman JASSM-ohjukset on varustettu häiveominaisuuksilla, ja niillä voidaan iskeä esimerkiksi johtokeskuksiin, ohjuspattereihin, lentokenttien konesuojiin, tutkajärjestelmiin tai ammusvarikoille. Ne hakeutuvat hakeutuvat maaliinsa jopa metrien tarkkuudella.

Pasternak kuitenkin painottaa, että vaikka uudet ohjukset lisäävätkin ilmavoimien suorituskykyä merkittävästi, Venäjälle iskeminen tarvittaessa ei ole mikään uusi asia Puolustusvoimien doktriinissa.

– Tietenkin puolustaja saa iskeä hyökkääjän alueelle. Kyse on lähinnä siitä, että vuosisatoja on ollut tällainen teknologian ja etäisyyksien kamppailu. Mutta itse konsepti on täysin luonnollinen, että tietenkin näin voi tehdä, Salonius-Pasternak tiivistää.

Puolustusministeriö kertoi toukokuun lopussa puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) valtuuttaneen Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen hankkimaan Suomelle lisää JASSM-ohjuksia.

Ohjuksia on tarkoitus käyttää Ilmavoimien uusissa F-35-monitoimihävittäjissä, mutta ne pystytään laukaisemaan tarvittaessa myös JASSM-yhteensopiviksi muokatuista nykyisistä F-18 Horneteista.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)