Kuusi Georgialaista oppositiopuoluetta muodostavat vaaliliiton maan tulevissa parlamenttivaaleissa, kertoo Politico.
EU-myönteiset oppositiopuolueet pyrkivät kaatamaan maata hallitsevan Venäjä-mielisen hallinnon.
Maan hallitus runnoi läpi ”agenttilain”, jonka mukaan järjestöjen ja tiedotusvälineiden on rekisteröidyttävä ”vieraan vallan etuja ajaviksi, jos yli 20 prosenttia niiden rahoituksesta tulee ulkomailta.
Lain on kuvailtu saaneen inspiraatiota Venäjältä, jossa vastaavaa lakia on käytetty toisinajattelijoiden tukahduttamiseen.
Yhdistyneet oppositioryhmät kertovat tavoitteekseen ”vapauttaa maan demokratia”. Ryhmät haluavat myös jatkaa maan lähentymistä EU:n kanssa.
EU kritisoinut voimakkaasti Georgian uutta lakia.
Mielipidetiedustelujen mukaan Georgian päähallituspuolue näyttää saavan kolmasosan äänistä maan parlamenttivaaleista, mikä tekisi siitä parlamentin suurimman puolueen.
Oppositioryhmä pyrkii rakentamaan yhteisen vaalikampanjan. Yhdeksi päätavoitteistaan he ilmoittavat istuvan presidentin, EU-mielisen Salome Zourabichvilin saamisen jatkokaudelle.
Ryhmä myös pyytää länsimaita varmistamaan, että Georgian vaalit ovat vapaat ja tasapuoliset.
Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.) toivoo ulkomaailmalta tukea Georgian eurooppamielisille voimille.
Sirén puhui Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa Ranskan Strasbourgissa torstaina, kun käsiteltävänä oli Georgiassa vastikään säädetty agenttilaki.
Lain mukaan riippumattomien medioiden ja järjestöjen täytyy ilmoittaa toimivansa vieraan vallan tavoitteiden ajajina, jos ne saavat rahoituksestaan yli 20 prosenttia ulkomailta. Georgian on katsottu ottaneen mallia Venäjän ”ulkomaisia agentteja” koskevasta lainsäädännöstä, jota Venäjän presidentti Vladimir Putin on hyödyntänyt tukahduttaakseen toisinajattelijoita ja riippumattomia järjestöjä.
– Kyseinen laki sekä ylimitoitettu voimankäyttö ja hyökkäykset kansalaisyhteiskunnan toimijoita, journalisteja ja kansanedustajia vastaan ovat erittäin hälyttäviä eivätkä vastaa Euroopan neuvoston demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota koskevia normeja, Sirén arvosteli puheessaan Georgian agenttilakia.
Hän muistutti, että vuoropuhelu poliittisten ryhmien välillä on olennainen osa demokratiaa.
– On tärkeää osoittaa solidaarisuutta niille georgialaisille, jotka ovat sitoutuneet demokraattiseen kehitykseen ja haluavat ankkuroitua lähemmäs Eurooppaa. Georgia tarvitsee tukea tiellään kohti EU-jäsenyyttä. Tuo tie edellyttää sitoutumista oikeusvaltio- ja demokratiakehitykseen.
Euroopan neuvoston 🇫🇮 valtuuskunnan varapuheenjohtaja @saarasofia toivoo ulkomaailmalta tukea Georgian eurooppamielisille voimille. Sirén puhui Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen #PACESummer2024-istunnossa tänään.
Georgian parlamentti on jyrännyt sen presidentin käyttämän veto-oikeuden pitkään kuohuttaneessa ns. agenttilain tapauksessa. Parlamentti äänesti äänin 84-4 presidentti Salome Zurabišvilin käyttämän veto-oikeuden hyväksymistä vastaan, mikä tarkoittaa että kiistelty laki astuu voimaan. Parlamentti hyväksyi saman lain jo kertaalleen toukokuun puolivälissä, mutta presidentti olisi estänyt sen voimaantulon.
Parlamentin enemmistönä olevan Georgialainen unelma -koalitiopuolueen ajaman lain mukaan yli viidenneksen rahoituksestaan Georgian ulkopuolelta saavien medioiden ja kansalaisjärjestöjen on rekisteröidyttävä ulkomaisten etujen ajajiksi.
Euroopan unioni on kritisoinut agenttilakia ankarasti useita kertoja. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi keskiviikkona, että uusi käänne agenttilain suhteen tulee vaikuttamaan kielteisesti Georgian tavoitteisiin sen pyrkiessään EU:n jäseneksi. Asiasta kertoo georgialainen Formula.
Myös Yhdysvaltojen Valkoinen talo kommentoi tilannetta.
– Autoritaariset hallinnot toimivat niin että ne rajoittavat kansalaisyhteiskuntaa. Ja tämä laki on työkalu toisinajattelijoiden rajoittamiseksi, ja se ei ole sitä, mitä demokratiat tekevät. Olemme pettyneitä nähdessämme, että näin tapahtui, Valkoisen talon viestintä kommentoi.
Agenttilain käsittely laukaisi Georgiassa aiemmin keväällä laajoja ja pitkäkestoisia protesteja. Mielenosoituksiin osallistui kymmeniä tuhansia ihmisiä kerrallaan ja yliopistojen opiskelijat lakkoilivat. Myös EU lähetti EU-maiden ulkoasianvaliokuntien puheenjohtajista ja jäsenistä kootun valtuuskunnan tarkkailemaan parlamentin äänestystä.
Kun Georgian parlamentti jyräsi presidentin veto-oikeuden tiistaina illalla, käynnistyivät mielenosoitukset uudelleen Georgian pääkaupungissa Tbilisissä. Asiasta kertoneen Radio Free Europen mukaan presidentti Zurabišvili ehdotti mielenosoittajille pitämässään puheessa, että agenttilaista järjestettäisiin kansanäänestys.
Georgian valtapuolue on runnonut läpi massiivisista mielenosoituksista huolimatta agenttilaiksi kutsuttua lakimuutosta, joka edellyttää yli 20 prosenttia rahoituksestaan saavia mediatoimijoita ja järjestöjä rekisteröimään itsensä ”ulkovallan etuja ajaviksi tahoiksi”.
Muutoksen on sanottu muistuttavan läheisesti Venäjällä käytössä olevaa lakia, jota on sovellettu opposition tukahduttamiseen. Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat arvostelleet Georgialainen unelma -puolueen ajamaa hanketta.
Georgian presidentti Salome Zurabishvili käytti veto-oikeuttaan lainsäädännön kaatamiseksi. Se jäänee lähinnä symboliseksi eleeksi, sillä valtapuolue pystyy ohittamaan presidentin veto-oikeuden parlamenttienemmistönsä turvin.
EU myönsi Georgialle ehdokasmaan aseman joulukuussa 2023. Prosessin eteneminen edellyttäisi komission esittämien uudistusten tekemistä. Kremliä myötäilevän agenttilain odotetaan jäädyttävän maan jäsenhaaveet.
Yhdysvalloissa on Politicon mukaan valmisteltu Georgian johtoon kohdistuvia pakotteita. Lakiluonnoksessa varoitetaan Georgialainen unelma -puolueen kääntyneen kohti Venäjää, Kiinaa ja autoritarismia sekä ”hyökänneen avoimesti” länsimaista demokratiaa kannattavia järjestöjä vastaan.
Laissa edellytetään Valkoista taloa tiedottamaan kongressia Venäjän ja Kiinan tiedustelupalveluiden toiminnasta Georgiassa sekä maassa esiintyvästä ”eliitin korruptiosta ja kleptokratiasta”. Agenttilainsäädännöstä vastanneita georgialaisia poliitikkoja uhataan pakotteilla, kuten viisumikielloilla ja tilien jäädyttämisellä.
Officials responsible for pushing forward Georgia’s Russian-style “foreign agents” law could face asset freezes and travel bans under a new bill to be presented to the US Congress.https://t.co/2NmtVGVsZN
Neuvostoliiton entistä hirmuhallitsijaa Stalinia on ryhdytty Georgiassa kunnioittamaan uusilla patsailla. Muistomerkkien pystyttämisen takana on Kreml-mielinen valtapuolue Georgian unelma, jonka uskotaan puhdistavan Stalinin muistoa osana pyrkimyksiään ottaa etäisyyttä länsimaihin. Asiasta kertoo The Guardian.
Erikokoisia Stalinin patsaita on Georgian unelman valtakaudella noussut ainakin 12 eri kaupunkiin. Jo vuonna 2012 alkaneen valtakautensa alussa Georgian unelmaa johtava miljardöörioligarkki Bidzina Ivanishvili ilmoitti, että Stalinin syntymäkaupunki Gorissa aiemmin sijainnut kuusimerkkinen Stalinin muistomerkki jälleenrakennettaisiin.
Stalinin muistomerkkejä ovat rakentaneet yksityiset toimijat, mutta myös paikallishallinnot. Esimerkiksi Mukhranin pormestari Zarab Mikeladze on kieltäytynyt kommentoimasta, miksi kunta on rakentamassa uutta Stalinin patsasta.
Georgian suurimmassa kirkossa taas paljastettiin hiljattain Stalinin ikoni. Ikonin oli lahjoittanut kirkolle Kreml-mielinen Patrioottien liitto -puolue, jolla epäillään olevan yhteyksiä Kremliin. Kyse ei siis ole yksittäistapauksista.
Entisen kansanedustajan ja Georgian neuvostomenneisyyttä tutkivan kansalaisjärjestö SovLabin asiantuntijan Giorgi Kandelakin Stalinin menneisyyden puhdistamisessa on pohjimmiltaan kyse Georgian nykypolitiikasta.
– Narratiivi on nerokkaan yksinkertainen: Pikkukaupungin poika, joka pötki pitkälle, joka voitti sodan. Tässä mytologiassa sota alkoi 1941. Baltian maiden miehitystä, Puolan jakamista, mitään näistä ei tapahtunut. Kaikki alkoi vuonna 1941, Kandelaki tiivistää.
Kandelaki vertaa valtapuolueen kertomuksia Stalinista propagandaporttiin, tai toisin sanottuna eräänlaiseen porttihuumeeseen. Kun sen uskoo, on helppo uskoa myös muihin vastaaviin Venäjän narratiiviin sopiviin näkemyksiin.
Asiaa ei helpota se, että Stalinin roolia Georgian historiassa ei ole kunnolla käsitelty. Kandelaki muistuttaakin, että Stalin oli vastuussa Neuvosto-Venäjän hyökkäyksessä juuri itsenäistyneeseen Georgian demokraattiseen tasavaltaan vuonna 1921.
Historiantutkimus ja tiedon levittäminen ei kuitenkaan tule tulevaisuudessa helpottamaan. Valtapuolue ilmoitti viime vuonna, että pääsy Georgian kommunistipuolueen keskuskomitean sekä salaisen poliisin arkistoihin suljettaisiin pysyvästi. Niistä dokumenteista, jotka ovat edelleen julkisia, on taas poistettu kaikki nimet.
Valtapuolueen mukaan syynä poistoon ovat GDPR-säännökset.
Georgialaisten selvä enemmistö haluaisi silti suunnata katseensa kohti länttä. Kyselytutkimusten mukaan neljä viideosaa haluaa kotimaansa liittyvän Euroopan unioniin. Hallituksen pyrkimykset runnoa parlamentissa läpi Venäjältä kopioitu laki ulkomaisista agenteista on taas herättänttt pääkaupunki Tbilisin kaduilla valtavia mielenosoitusaaltoja.
Tästä huolimatta 45 prosenttia georgialaisista uskoo, että Stalinin saavutuksista tulisi olla ylpeä. Kaksi kolmesta on sitä mieltä, että Stalinissa oli sekä hyviä ja huonoja puolia.
Luvuista näkyy, että keskustelu Georgian historiasta tulee jatkumaan vielä pitkään.
Kriitikoiden mukaan laki ottaa mallia Venäjän ”ulkomaisia agentteja” koskevasta lainsäädännöstä, jota Venäjän presidentti Vladimir Putin on hyödyntänyt tukahduttaakseen toisinajattelijoita ja riippumattomia järjestöjä.
Georgian pääkaupungissa Tbilisissä on nähty laajoja lakiesitystä vastustavia mielenosoituksia. EU:n mukaan laki olisi merkittävä takaisku Georgian jäsenyyspyrkimyksille.
Georgian parlamentissa on määrä käsitellä maanantaina kiistelty lakisesitys, jonka mukaan tiedotusvälineiden, kansalaisjärjestöjen ja muiden voittoa tavoittelemattomien järjestöjen olisi rekisteröidyttävä ”vieraan vallan etuja ajaviksi”, jos yli 20 prosenttia niiden rahoituksesta tulee ulkomailta.
Kriitikoiden mukaan lakiesitys on mallinnettu vuosikymmeniä vanhaan ”ulkomaisten agenttien” lainsäädäntöön, jota Venäjän presidentti Vladimir Putin on hyödyntänyt tukahduttaakseen toisinajattelijat ja rangaistakseen riippumattomia instituutioita. EU:n viranomaisten mukaan lakiesitys olisi merkittävä takaisku Georgian jäsenyyspyrkimyksille.
Georgian pääkaupungissa Tbilisissä nähtiin lauantaina suuri joukkomielenosoitus, kun arviolta 200000 ihmisiä oli kaduilla hallituksen vastaisissa mielenosoituksissa. Mielenosoittajat huusivat muun muassa ”Kyllä Eurooppa!” ja ”ei Venäjän laille”.
Maan oppositiojohtajat ovat kehottaneet kansalaisia uusiin joukkomielenosoituksiin. Georgian hallituksen virkamiehet vannoivat pidättävänsä mielenosoittajat, jotka yrittävät tukkia parlamenttirakennuksen ennen keskusteluja kiistanalaisesta lakiehdotuksesta.
Lakiesitys on määrä käsitellä parlamentin valiokunnassa maanantaina, ja parlamentin odotetaan vahvistavan sen tiistaina.
Georgian pääministeri Irakli Kobakhidze totesi sunnuntaina lehdistötilaisuudessa, että lakiesitys ”heijastaa Georgian yhteiskunnan tahtoa”.
Pääministeri varoitti mielenosoittajia siitä, että ”väkivalta ei jää rankaisematta” mutta kehotti poliisia ”osoittamaan maksimaalista kärsivällisyyttä ja toimimaan korkeatasoisesti vastattaessa väkivaltaan ja loukkauksiin”. Mielenosoittajia on edelleen parlamenttirakennuksen ympärillä lakiesityksen käsittelyn lähestyessä.
Sunnuntaina presidentti Salome Zurabišvili kehotti omassa tiedotustilaisuudessa hallitsevaa puoluetta peruuttamaan lakiesityksen tai siirtämään sen voimaantuloa 26. lokakuuta pidettävien parlamenttivaalien jälkeiseen aikaan. Presidentti kritisoi voimakkaasti maan hallitusta ja valtapuolueen (Georgialainen unelma) johtajia siitä, että he eivät olleet huomioineet tuhansien kansalaisten näkemyksiä.
– Tämä laki on venäläinen, hallituksemme menetelmät ovat venäläisiä, ja jopa pääministerin puhe tänään on venäläinen, presidentti totesi sunnuntaina.
Presidentti sanoi myös, että Georgia osoitti lauantaina maailmalle jälleen kerran, ettei se anna kyseenalaistaa eurooppalaista tulevaisuuttaan eikä salli ”Venäjän lain” hyväksymistä.
Maan turvallisuusjoukot ovat reagoineet aikaisempiin mielenosoituksiin kyynelkaasulla ja vesitykeillä sekä pidättämällä mielenosoittajia. Mielenosoittajat ja toimittajat ovat myös osoittaneet kumiluodeista aiheutuneita vammoja, vaikka viranomaiset ovat kiistäneet niiden käytön.
Raportit turvallisuusjoukkojen toimista lauantain mielenosoitusten aikana olivat epäselviä, eikä pidätyksistä saatu välitöntä vahvistusta.
Yhdysvallat on ollut yksi Georgian suurimmista tukijoista maan pyrkimyksissä liittyä Euroopan unioniin ja lähentyä muihin länsimaisiin instituutioihin. Yhdysvallat on tuominnut lakiesityksen.
Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan ylisti mielenosoittajia lauantaina.
Lisäksi 29 Yhdysvaltain edustajainhuoneen jäsentä on lähettänyt pääministeri Kobakhidzelle avoimen kirjeen, jossa he ilmaisivat ”vakavan huolensa” ja kehottivat hallitusta peruuttamaan lakiesityksen.
Valtavat mielenosoitukset Georgian pääkaupunki Tblisissä ovat jatkuneet maanantain vastaisen yön yli ja myös maanantaina.
Georgian parlamentti on käsitellyt viime viikkoina kiistanalaista lakiesitystä ”ulkomaisista agenteista”, joka muistuttaa arvostelijoiden mukaan läheisesti Venäjällä käytettyä lainsäädäntöä. Voimaan tullessaan laki määräisi 20 prosenttia tai enemmän rahoituksestaan ulkomailta saavat järjestöt ja mediat rekisteröitymään.
Georgian hallituksen perustelujen mukaan laki tarjoaisi avoimuutta ja suojaa ulkomaisten tiedustelupalvelujen vaikuttamisyrityksiä vastaan. Lain pelätään johtavan opposition ja toisinajattelijoiden vastaisiin sortotoimiin, Venäjän tapaan. Myös Euroopan unioni on arvostellut lakihanketta ja varoittanut, että sen voimaantulo voi vaikeuttaa Georgian toivomia neuvotteluja EU-jäsenyydestä.
Kymmenien tuhansien osallistujien mielenosoitukset ovat jatkuneet Tbilisissä jo viikkoja, ja maanantaina Georgian parlamentissa järjestetään lakiluonnoksen viimeinen käsittely.
Maanantain vastaisena yönä mielenosoitukseen kokoontui kansainvälisten uutistoimistojen mukaan noin 50 000 ihmistä. Yön aikana Georgian poliisi käytti mielenosoittajia vastaan vesitykkejä ja varoitti, että mielenosoittajia ryhdytään pidättämään, jos nämä yrittävät estää parlamentin toimintaa. Mielenosoittajia on kuitenkin Georgian median mukaan kokoontunut maanantaina myös parlamentin lähistölle.
Protestit ovat levinneet myös muihin Georgian kaupunkeihin. Uutismedia Publika kertoo, että esimerkiksi rannikkokaupunki Batumissa sijaitsevassa merenkulun akatemiassa hallinto on uhannut jättää opiskelijoiden arvosanat antamatta, jos nämä osallistuvat protesteihin. Opiskelijoita ei myöskään ole päästetty ulos osallistumaan paikallisiin tukimielenosoituksiin. Lukuisat georgialaiset korkeakoulut ovat ilmoittaneet menevänsä maanantaina lakkoon lakiesitystä protestoidakseen.
Georgian parlamentin on määrä äänestää ”agenttilain” hyväksymisestä tiistaina.
It is hard to watch this video from Georgia without tears. But the lesson here is invaluable: the only was to overcome russian tyranny is for all of us to stand together against it. Only together we will be able to overcome the russian evil. pic.twitter.com/ohT8nmEDF7
Valtavat mielenosoitukset Georgian pääkaupunki Tblisissä jatkuvat. Pelkästään eilen lauantaina kymmenet tuhannet ihmiset protestoivat maan hallituksen niin kutsuttua ”agenttilakia” vastaan. Pelkona on, että Georgia taantuu Venäjän kaltaiseksi autoritääriseksi maaksi. Asiasta kertoo Radio Free Europe / Radio Liberty.
Verkkouutisetkertoi aiemmin kiistaa herättäneestä lakiesityksestä. Jo silloin vastustus oli kovaa.
Georgian parlamentti on käsitellyt viime viikkoina kiistanalaista lakiesitystä ”ulkomaisista agenteista”, joka muistuttaa arvostelijoiden mukaan läheisesti Venäjällä käytettyä lainsäädäntöä. Sen pelätään johtavan opposition ja toisinajattelijoiden vastaisiin sortotoimiin.
Valtapuolue Georgialainen unelma väittää lakiesityksen lisäävän kansalaisjärjestöjen toiminnan läpinäkyvyyttä ja torjuvan ”ulkomailta asetettuja arvoja”. Ulkomaisen agentin leima voisi sisältää merkittäviä taloudellisia sanktioita ja esimerkiksi maahantulon kiellon.
Mielenosoituksessa huudetaan kahta iskulausetta ”Kyllä Euroopalle!” ja ”Ei venäläiselle laille.”
– Meidän on oltava yhtenäinen tässä maassa huomenna. Meidän on oltava se ja niin paljon enemmän huomenna. Antakaamme maailman nähdä! sanoi runoilija Rati Amaghlobeli, yksi järjestäjistä.
Aktivisti Gia Japaridze vaati kaikkien niiden vapauttamista, jotka on pidätetty viikkojen aikana jatkuneiden protestien aikana.
– Meidän äänemme on kuuluttava. Meidän on vaadittava venäläisten nukkehallitusta vapauttamaan pidätetyt poliittiset vangit.
Tämän jutun lopusta löytyy irlantilaisen toimittajan Jason Corcoranin viestipalvelu X:ssä jakama video Tblisissä nähdyistä mielenosoituksista.
Myös Yhdysvallat on kiinnostunut Georgian kehityskulusta. Euroopan ja euraasialaisten asioiden apulaisvaltiosihteeri Jim O’Brien vierailee Georgian pääkaupungissa 14. ja 17. toukokuuta välillä.
– Georgiassa hän tapaa edustajia hallituksesta, kansalaisyhteiskunnasta ja yksityiseltä sektorilta ilmaistakseen Yhdysvaltain jatkuvan sitoutumisen georgialaisiin ja Georgian haluun rauhalliseen, vauraaseen ja turvalliseen euroatlanttiseen tulevaisuuteen, Yhdysvaltain Georgian suurlähetystö ilmoitti RFE/RL:n mukaan.
Yhdysvaltain kongressin 29 jäsentä ottivat aiemmin kirjeessään kantaa lakiesitykseen. He kritisoivat ”lakiesityksen samankaltaisuutta Venäjällä Vladimir Putinin vuonna 2012 voimaan saattaman ’agenttilain’ kanssa, jota myös perusteltiin ’läpinäkyvyyden’ verukkeella.”
– Tilanne Georgiassa on selvä, he varoittavat.
– Hallitus voi valita kuunnella georgialaisten ääniä tai jatkaa matkaansa kohti venäläistyylistä autoritäärisyyttä.
It looks like the whole of #Tbilisi is out tonight out to protest against the Kremlin-inspired law on "foreign agents." ● This is a nightmare for the ruling Georgian Dream party, who are surely living on borrowed time. pic.twitter.com/zE6jYubiHD
Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Pia Kauma (kok.) tarjosi Etyjin asiantuntija-apua Georgialle maan valmistellessa kiisteltyä kansalaisjärjestöjen toimintaan vaikuttavaa lakia.
Lain tultua voimaan riippumattomien medioiden ja järjestöjen täytyisi ilmoittaa toimivansa vieraan vallan tavoitteiden ajajina, jos ne saavat rahoituksestaan yli 20 prosenttia ulkomailta.
Kauma tapasi Georgian pääministerin Irakli Kobakhidzen etäyhteydellä. Mukana keskustelussa olivat yleiskokouksen Etelä-Kaukasian erityisedustaja Kari Henriksen ja pääsihteeri Roberto Montella.
Kyseessä on Transparency of Foreign Influence -lakihanke, jonka pelätään kaventavan kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia Georgiassa. Ihmiset ovat osoittaneet mieltään lakihanketta vastaan jo useiden viikkojen ajan, sillä lain on sanottu muistuttavan Venäjällä voimassa olevia niin sanottuja agenttilakeja.
– Toin keskustelussa esille kansalaisten reaktiot ja laajat protestit lakiesitystä vastaan sekä Georgiassa että ulkomailla ja Georgian yhteiskunnan syvenevän polarisaation, Kauma kertoo tiedotteessa.
Pääministeri puolestaan kuvaili lainsäädännön tarkoitusta ja sanoi, että viime vuosina ulkomaista rahoitusta saaneet järjestöt ovat osallistuneet Georgian poliittisen järjestelmän horjuttamiseen, mikä hänen mielestään on johtanut tarpeeseen lisätä ulkomaisen rahoituksen avoimuutta. Pääministerin mukaan minkään kansalaisjärjestön toimintaa ei pyritä rajoittamaan ja ehdotettu lainsäädäntö on suunnattu yksinomaan avoimuuden edistämiseen.
– Kehotin pääministeriä hyödyntämään Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston Odihrin asiantuntemusta, jotta se arvioisi lakiehdotuksen. Olen tyytyväinen siihen, että pääministeri Kobakhidzen kanssa käymämme keskustelu oli sävyltään myönteinen ja ilmapiiri kaiken kaikkiaan rakentava, Kauma kertoo.
Georgiassa on järjestetty viime viikkoina laajoja mielenosoituksia valtapuolue Georgialaisen unelman ajamaa ”agenttilakia” vastaan. Pääkaupunki Tbilisissä ja muissa kaupungeissa järjestetyissä protesteissa on ollut mukana jopa yli satatuhatta ihmistä.
Mellakkapoliisi hajotti kuun vaihteessa järjestetyt mielenilmaukset kovin ottein kyynelkaasun ja vesitykkien avulla. Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat tuominneet väkivallan rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan.
Valtapuolueen puheenjohtaja Bidzina Ivanishvilillä on tutkija Tina Dolbaian mukaan läheiset suhteet Kremliin. Hän väitti lakimuutoksen lisäävän maansa ”suvereniteettia” ja uhkasi vastustajia voimatoimilla. Venäläinen äärinationalistinen filosofi Aleksandr Dugin on hehkuttanut ulkomaisia agentteja koskevaa lakimuutosta yhdessä muiden Kremlin propagandistien kanssa.
Georgian valtapuolue yritti ajaa muutosta läpi vuosi sitten, mutta suunnitelma peruttiin laajojen mielenosoitusten jälkeen. Puolue väitti tuolloin, että aihe olisi loppuunkäsitelty.
Tina Dolbaian mukaan osasyynä uuteen yritykseen voivat olla lokakuussa järjestettävät parlamenttivaalit. Lainsäädäntö antaisi hallinnolle uusia aseita itsenäisen median ja järjestöjen toiminnan rajoittamiseen, mikä voisi syödä opposition äänisaalista.
Toukokuun alun mielenosoituksissa väkijoukot kokoontuivat parlamenttirakennuksen edustalle Tbilisissä. Paikalta kuvattu video näyttää, kuinka mellakkapoliisi yritti pitää protestoijia loitolla pihan sisälle sijoitetulla vesitykillä. Kymmenien ihmisten kerrotaan joutuneen sairaalahoitoon poliisin kovaotteisten toimien seurauksena eri puolilla maata.
Georgian turvallisuusneuvostossa neuvonantajana toiminut Giorgi Revishvili huomauttaa viestipalvelu X:ssä, että mielenosoittajat suojautuivat ottamalla käyttöön rugbysta tutun tiiviin scrum-muodostelman.
– Rugby on pelimme, kuten georgialaiset sanovat. Mielenosoittajat ottivat scrum-muodostelman suojatessaan toisian vesitykiltä, jota mellakkapoliisi käytti viime yönä, Revishvili sanoo.
Head of GD, Bidzina Ivanishvili—argued to have strong ties to the Kremlin—announced at a pro-GD rally last week that he planned to adopt the law to strengthen Georgia’s “sovereignty.” He also openly threatened the opponents [read anyone who opposes this bill] with repressions. pic.twitter.com/GseHyM7A9k
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) kuvailee Georgian tilannetta huolestuttavaksi.
Maassa on järjestetty laajoja mielenosoituksia valtapuolueen ajamaa, niin sanottua agenttilakia vastaan. Arvostelijoiden mukaan esitys muistuttaa läheisesti Venäjällä käytössä olevaa lainsäädäntöä, jota on käytetty opposition, kansalaisjärjestöjen ja toisinajattelijoiden vaientamiseen.
Kymmenet tuhannet mielenosoittajat kokoontuivat keskiviikkoiltana parlamenttirakennuksen lähelle Tbilisissä ja toiseksi suurimpaan kaupunkiin Batumiin. Lakiesitys eteni toisessa käsittelyssä parlamentaarikkojen käsirysyn jälkeen.
Opposition edustajia ajettiin ulos istuntosalista, Radio Free Europe kertoo. Georgialainen unelma -valtapuolue pyrkii ajamaan muutoksen läpi toukokuun puoliväliin mennessä.
Georgian terveysministeriön mukaan ainakin yksitoista ihmistä oli sairaalahoidossa tuoreimpien mielenosoitusten jälkeen. Poliisi hajotti väkijoukot aamuyöhön mennessä. Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat arvostelleet ”agenttilakia” ja tuominneet väkivallan mielenosoittajia kohtaan.
– Väkivaltaa rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan ei voi hyväksyä. Georgialle myönnettiin EU:n ehdokasmaan asema, ja odotamme maan pysyvän tällä polulla, mikä on kansan tahto. Ihmisillä on oikeus vastustaa lakiesitystä ulkomaisesta vaikutusvallasta osoittamalla mieltään, Elina Valtonen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Worrying scenes in Georgia. Violence against peaceful protestors is not acceptable. Georgia was granted EU candidate status and we expect Georgia to stay on that path, which is the people’s choice. People have the right to demonstrate against the law on foreign influence.
Pääosin georgialaisista vapaaehtoisista vierastaistelijoista koostuva joukko, ”Georgian legioona”, on yksi suurimmista ulkomaalaistaistelijoiden muodostelmista Ukrainan sodassa. Vapaaehtoisyksikköä komentava Mamuka Mamulashvili perusti joukot vuonna 2014, Venäjän vallattua Krimin niemimaan. Hänen mukaansa Georgia joutui läpikäymään saman kuin Ukraina nyt Venäjän hyökättyä maahan vuonna 2008. Mamulashvilin mukaan ukrainalaiset olivat ainoita, jotka auttoivat Georgiaa tuolloin.
– Päätin taistella Ukrainan puolella, koska Ukraina on ystävä, ystäviä ei voi jättää, hän sanoo online.ua -sivuston julkaisemassa haastattelussa.
Komentajan mukaan georgialaiset vapaaehtoiset kokevat puolustavansa myös Georgiaa taistellessaan Ukrainassa. Jos Ukraina häviää, voi Georgia olla Venäjän seuraava uhri, hän sanoo.
Mamulashvilin mukaan Venäjä on levittänyt valheellista tietoa Georgian legioonasta heti sen perustamisesta saakka. Venäläiset ovat muun muassa väittäneet joukon jäsenten ampuneen ukrainalaisia Maidanilla.
– Venäjän FSB käytti kolmea väitettyä Georgian kansalaista, jotka väittivät tehneensä sen käskystäni, Mamulashvili kertoo haastattelussa.
– Venäjä haluaa murtaa henkemme ja on käynnistänyt yli 300 rikosilmoitusta Georgiasta tulevia vapaaehtoisia vastaan, komentaja sanoo.
Hänen oma vastarintansa Venäjää vastaan alkoi kauan ennen vuotta 2014.
– Olen ollut sodassa melkein 30 vuotta. Valitettavasti tämä on normi minun sukupolvelleni. Jos olisin voinut jättää itselleni viestin silloin, olisin kirjoittanut: ”Jatka taistelua!” hän toteaa.
Watch the most recent interview of the commander of Georgian National Legion – Mamuka Mamulashvili @Mamulashvili_M
Georgian parlamentti on käsitellyt viime viikkoina kiistanalaista lakiesitystä ”ulkomaisista agenteista”, joka muistuttaa arvostelijoiden mukaan läheisesti Venäjällä käytettyä lainsäädäntöä. Sen pelätään johtavan opposition ja toisinajattelijoiden vastaisiin sortotoimiin.
Kansalliskaartin komentajana maan itsenäistymisen aikana toiminut Gocha Bakhia arvioi, että lakimuutos on osa Kremlin hybridisodankäyntiä, jolla Georgia pyritään saamaan Venäjän valtapiiriin. Vaarana on, että tavoitteen saavuttamiseksi pyritään lietsomaan jopa sisällissotaa.
– Hallitus yrittää väittää, että länsimaihin yhteydessä olevat tahot ovat jonkinlaisia agentteja. Tämä on venäläinen laki, jota yritetään nyt saada voimaan Georgiassa, Gocha Bakhia sanoo Verkkouutisille.
Bakhia on asunut Suomessa siitä lähtien, kun hänen esimiehensä, presidentti Zviad Gamsakhurdia surmattiin epäselvissä olosuhteissa joulukuun lopulla 1993.
Kymmenet tuhannet georgialaiset osoittivat mieltään lakiesitystä vastaan Tbilisissä huhtikuun lopulla. Poliisi käytti kyynelkaasua useissa eri yhteenotoissa.
– Protesteja on järjestetty joka ilta jo yli kymmenen päivän ajan. Osallistujia on ollut jopa satatuhatta, Gocha Bakhia toteaa.
Valtapuolue Georgialainen unelma väittää lakiesityksen lisäävän kansalaisjärjestöjen toiminnan läpinäkyvyyttä ja torjuvan ”ulkomailta asetettuja arvoja”. Ulkomaisen agentin leima voisi sisältää merkittäviä taloudellisia sanktioita ja esimerkiksi maahantulon kiellon.
– Samanlainen järjestelmä, kuin minkä diktaattori Vladimir Putin rakensi Venäjälle. Täällä ”minidiktaattorit” haluavat samaa, Bakhia huomauttaa.
Hän uskoo Kremlin ottavan Georgian kohteekseen heti Ukrainan jälkeen.
– He haluavat ottaa Georgian panttivangiksi, he haluavat voittaa täällä.
Mielenosoittajia Tbilisissä huhtikuun lopulla. LEHTIKUVA / AFP / GIORGI ARJEVANIDZE
Georgian turvallisuuspoliittinen tilanne on tukala, sillä maalla on vain pieni armeija. Sotatilanteessa Venäjä voisi uhata sitä myös Armeniaan sijoitetuilla ”rauhanturvaajilla”, joita on käytetty Vuoristo-Karabahin konfliktissa. Osastoon kuuluu noin 3 500 sotilasta.
Gocha Bakhian mukaan Georgiaa johtaa tällä hetkellä ”hybridihallitus”, joka antautuisi välittömästi Kremlin joukoille. Hän muistuttaa, että noin 20 prosenttia maasta on jo miehitetty vuoden 2008 sodan seurauksena.
Presidentti Salome Zurabishvili aikoo käyttää veto-oikeuttaan agenttilain pysäyttämiseksi. Se voidaan kuitenkin kumota valtapuolueen enemmistön turvin uudessa äänestyksessä.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel on varoittanut muutoksen uhkaavan Georgian EU-jäsenyysprosessia. Maa listattiin viime vuoden lopulla ehdokasvaltioksi.
Mielipidekyselyiden perusteella suuri enemmistö kansasta tukee EU- ja Nato-jäsenyyttä. Joukko amerikkalaisia senaattoreita totesi hiljattain kannanotossaan, että ”agenttilaki” ei edistä Georgian länsimielisiä pyrkimyksiä.
Gocha Bakhia kehottaa EU:ta ottamaan tiukan linjan ja päättämään pakotteista valtapuolueen aikeiden pysäyttämiseksi. Hänen mukaansa pakotteita ei pitäisi asettaa vasta lakimuutoksen hyväksymisen jälkeen.
Bakhia toivoo, että muut länsimaat suhtautuisivat Venäjän vaikutusyrityksiin yhtä vakavasti kuin Suomi. Maansa nykyistä tilannetta hän kuvailee vakavaksi.
– Georgialaiset ovat viisaita ja tietävät, mistä ongelmat tulevat. Emme halua takaisin Neuvostoliiton aikoihin. Georgia on pieni valtio, joten tarvitsemme länsimailta apua, Gocha Bakhia sanoo.
A bus serving as a barricade; various reports of dispersed people blocking Mtkvari river embankments, various roads in Tbilisi. Many coming back to Rustaveli to fight back despite an inhumane tear gas usage.#NoToRussianLaw#Georgia#TbilisiProtestspic.twitter.com/lij3B8o2zz
— Marika Mikiashvili 🇬🇪🇺🇦🇪🇺 (@Mikiashvili_M) April 30, 2024
Clashes in Georgia’s capital Tbilisi tonight as riot police try to disperse large crowds protesting against its government’s attempts to introduce a “foreign agent law” like the one in Russia that the Kremlin has used to outlaw and persecute critics. https://t.co/JFRC3pte7L
Etelä-Ossetia neuvottelee Venäjään liittymisestä. Separatistialue sijaitsee Georgian pohjoisosassa, ja sillä on yhteistä maarajaa Venäjän kanssa.
Vuonna 2008 käyty lyhyt Georgian sota käynnistyi juuri Etelä-Ossetian kysymyksestä. Venäjän asevoimat ryhtyi tukemaan alueen väkivaltaisia separatisteja, mikä johti Georgian asevoimien väliintuloon.
Koko konfliktin juuret juontavat 1990-luvulle ja Neuvostoliiton romahtamiseen, jolloin myös Georgia itsenäistyi ja menetti sekä Abhasian ja Etelä-Ossetian alueiden hallinnan. Venäjä tunnusti ne itsenäisiksi valtioiksi elokuussa 2008 viisipäiväisen aktiivisen sodan päätyttyä. Venäjän lisäksi vain Syyria, Nicaragua, Venezuela ja Nauru ovat tunnustaneet Etelä-Ossetian itsenäisyyden.
Etelä-Ossetialla on oma hallinto ja omat asevoimat. Se on tasapainotellut Venäjään liittymisen suhteen aikaisemminkin, esimerkiksi keväällä 2022. Alueen johtaja Alan Gaglojev aloitti tehtävässään toukokuussa 2022 ja ensi töikseen perui edeltäjänsä Anatoli Bibilovin heinäkuulle määräämän kansanäänestyksen Venäjään liittymisestä.
Maaliskuussa 2024 nämä keskustelut ovat jälleen käynnissä. Viikonloppuna Etelä-Ossetian parlamenttielimen puhemies Alan Alborov sanoi, että liittymiskeskusteluja käydään kiinteässä yhteistyössä Venäjän kanssa. Asiasta kertoo esimerkiksi georgialainen uutistoimisto IPN.
– Keskustelemme näistä aiheista läheisessä yhteistyössä Venäjän kanssa, ottaen huomioon kahdenväliset suhteet ja sopimukset, sanoi Alborov Ekho Kavkaza-julkaisun mukaan.
Etelä-Ossetian oma uutistoimisto RES uutisoi maanantaina, että alueen hallinnon ulkoministerin mukaan Georgia ei todennäköisesti ole hyökkäämässä Venäjän kimppuun ja jatkoi, että Venäjä on ydinasevalta ja Etelä-Ossetian strateginen yhteistyökumppani, joka takaa Etelä-Ossetian kansalaisten turvallisuuden ja rauhan alueella. Alueen johtaja Galgojev oli ilmoittanut edellisellä viikolla, että ”kollektiivinen länsi” tekee kaikkensa avatakseen toisen rintaman Georgian tai Abhasian kautta.
Etelä-Ossetian suunnitelmat juuri nyt asettuvat kontekstiin, kun ottaa huomioon että Moldovalle kuuluva separatistialue Transnistria esitteli samansuuntaisia keskusteluja omassa parlamentissaan helmi-maaliskuun vaihteessa.
Viikonloppuna Transnistriassa sijaitseva Mi-8 -sotilashelikopteri räjähti. Transnistrian viranomaiset syyttivät Ukrainaa lennokki-iskusta, mutta Moldovan viranomaisten mukaan mitään iskua ei ole tapahtunut. Noin 300 000 asukkaan Transnistria sijaitsee Moldovan ja Ukrainan koillisosan välissä. Alueella on venäläinen asevarasto ja venäläisiä ”rauhanturvaajia”.
Myös Etelä-Ossetiassa on Venäjän asevoimien tukikohta.
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS
Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat
100 000 suomalaista päivässä
Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.
Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.
