Kokoomus arkistot

Yli puolet yrittäjistä tyytyväisiä hallituksen toimintaan

Konsta Tarnanen 29.06.2024 | 08:10

Tuoreen Yrittäjägallupin mukaan 60 prosenttia yrittäjistä on tyytyväisiä hallituspohjaan, 55 prosenttia hallitusohjelmaan ja 54 prosenttia hallituksen toimintaan.

Tyytyväisyys hallitusohjelmaan on laskenut. Tyytyväisiä oli kesäkuussa 55 prosenttia vastaajista, kun huhtikuussa osuus oli 60 prosenttia. Tyytyväisyys on nyt alimmillaan.

Myös tyytyväisyys hallituksen toimintaan laski viisi prosenttiyksikköä huhtikuusta, mutta oli kesäkuussa edelleen 54 prosenttia. Tyytymättömien osuus kasvoi 37 prosenttiin ja on nyt korkeimmillaan tämän hallituksen aikana.

Yrittäjistä hallituspohjaan tyytymättömiä on 29 prosenttia. Eniten tyytyväisyyttä on teollisuudessa ja yli kymmenen henkeä työllistävissä, vähiten yksinyrittäjistä. Viimeksi mainituistakin 49 prosenttia on tyytyväisiä hallituspohjaan.

Miesyrittäjät ovat selkeästi tyytyväisempiä hallituspohjaan kuin naisyrittäjät. Miehistä tyytyväisiä on 70 prosenttia vastaajista ja naisista 45 prosenttia.

– Tuloksissa näkyy yrittäjien kritiikki hätäistä alv:n korotusta kohtaan ja hallituksen heikkous luoda kasvua. Toisaalta näkyy tuki sille, että hallitus ainakin yrittää tervehdyttää julkista taloutta, vaikka tuloksia työstä ei ole vielä nähtävillä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo tiedotteessa.

– On silmiinpistävää, että tyytyväisyys on alhaisinta yksinyrittäjien ja pienten työnantajien parissa. Varsinkin viime mainitut odottavat työllistämistä auttavia työmarkkinauudistuksia, mutta niitä ei ole vielä saatu ja osa lupauksista uhkaa jäädä suutariksi, Pentikäinen jatkaa.

– Tulokset kertovat myös naisten ja miesten poliittisen ajattelun erilaistumisesta. Naiset ovat selkeästi tyytymättömämpiä hallitusta kohtaan kuin miehet.

Myös yrittäjien tyytyväisyys pääministeri Petteri Orpon (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) toimintaa kohtaan on laskenut. Orpoon on tyytyväisiä 55 prosenttia ja Purraan 49 prosenttia. Nuorten yrittäjien parissa on eniten tyytymättömiä, vanhempien parissa eniten tyytyväisiä.

Tyytymättömyyden kasvu hallitusta kohtaan ei kuitenkaan ole lisännyt yrittäjien tyytyväisyyttä oppositiota kohtaan. Tyytyväisiä on vain 14 prosenttia. Naisyrittäjien tyytyväisyys oppositiota kohtaan (20 prosenttia) on selkeästi suurempaa kuin miesyrittäjien (11 prosenttia).

Yrittäjien puoluekannatukset ovat pääosin ennallaan. Kokoomusta tukee yrittäjistä 43 prosenttia (huhtikuussa 44 prosenttia) ja perussuomalaisia 13 prosenttia (huhtikuussa 13 prosenttia). Keskustan ja SDP:n yrittäjäkannatus on seitsemän prosenttia ja vihreiden kuusi prosenttia.

Yrittäjägallupiin vastasi 3.–12. kesäkuuta 1 080 mikro- ja pk-yritysten edustajaa. Vastaajista 45 prosenttia oli yksinyrittäjiä.

Eduskuntaan nouseva lääkäri: Sote-säästöt niin kovia, että jostain täytyy tinkiä

Antti Korhonen 23.06.2024 | 10:00

Kokoomus saa neljännen lääkäritaustaisen kansanedustajan eduskuntaryhmäänsä heinäkuussa, kun helsinkiläinen Maaret Castrén nousee uudeksi kansanedustajaksi. Castrén korvaa Aura Sallan (kok.), joka valittiin Euroopan parlamenttiin.

Vuonna 1959 syntynyt Castrén on toiminut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) toimialajohtajana ja akuuttilääketieteen professorina Helsingin yliopistossa. Viime vuoden eduskuntavaaleissa hän sai 3699 ääntä Helsingistä.

– Todella kiva on aloittaa kansanedustajana. Olen jo julkisen terveydenhuollon puolelta eläkeiässä. En kuitenkaan ole millään lailla vähäisempi energiatasoiltani, joten on hauskaa päästä oppimaan uusia asioita ja vielä antamaan kolme vuotta yhteiskunnalle niin sanotusti takaisin, Castrén sanoo Verkkouutisten haastattelussa.

Castrén aikoo kansanedustajana tukea hallitusohjelmaa ja olla potilaan, sivistyksen ja tieteen asialla.

– Yliopiston professorina tiedän, kuinka tärkeää on tutkimuksen kautta suunnata rahat mahdollisimman oikein varsinkin silloin, kun rahaa on vähän.

Castrén toimii myös Helsingin kaupunginvaltuutettuna. Hänellä on 40-vuotinen työkokemus sote-alalta.

– Sote on aikamoisessa kriisissä. Ei ole salaisuus, että kokoomus ei tykännyt sote-uudistuksesta. Nyt se on tehty ja siitä pitäisi tehdä paras mahdollinen. Se ei onnistu ilman tiivistä yhteistyötä potilastasolle asti. Tällä hetkellä on paljon niin sanotusti turhaa käyttöä, kun potilaat eivät löydä oikeita paikkoja. Sama potilas voi olla useammassa rattaassa yhtä aikaa. Se ei ole kenellekään hyvä eikä ole kustannustehokasta, hän arvioi.

Nousevan kansanedustajan mukaan potilaat ohjautuvat yhteispäivystyksiin, kun muuta paikkaa hoidolle ei löydy.

– Päivystys on toki 24/7 auki, mutta se ei ole oikea paikka. Mistä sitten aloitetaan solmujen purkaminen; laitetaanko kotihoito kuntoon, jotta vanhukset voisivat turvallisesti kotiutua hoivapaikoista. Onko hoivalaitosproblematiikka se, johon ensimmäisenä iskemme kyntemme. Vai olisiko ratkaisu se, että potilas saisi perusterveydenhuollosta nopeasti tarvitsemansa avun, ettei tarvitsisi hakeutua kalliiseen erikoissairaanhoitoon. Jos koko systeemiä ei pysty avaamaan, niin päätetään, mistä paikasta aloitetaan ja laitetaan paukut siihen, Castrén pohtii.

Hän muistuttaa, että jokaisessa yhteisössä, jossa on jouduttu pakon edessä miettimään säästöjä, on tullut ilmi sellaista toimintaa, joka on joko päällekkäistä tai turhaa.

– On hyvä asia, että joudutaan läpinäkyvästi katsomaan, mitä on tehty. Kaikki annettava hoito ei ole vaikuttavaa. Potilaiden pitää saada vaikuttavaa ja laadukasta hoitoa. Tämä keskustelu on vielä aika lapsenkengissä Suomessa.

Castrénin mukaan sote-uudistus on nostanut hallinnollisia kuluja.

Hän arvioi, että Hus-alueen henkilöstötilanne on tällä hetkellä parempi kuin vuosi sitten.

– Meillä on henkilöstön osalta mukava tilanne. Saamme henkilökuntaa tällä hetkellä. Yhteispäivystyksissä ei nähdä sellaisia ruuhkia kuin reilu vuosi sitten. Potilaat pääsevät eteenpäin, jonka täytyy tarkoittaa, että muuallakin on parempi tilanne kuin vuosi sitten, hän arvioi henkilöstön riittävyyttä.

Erikoissairaanhoidon menot ovat lähes kaksinkertaistuneet viimeisen 20 vuoden aikana. Kustannusten nousun taustalla on useita tekijöitä.

– Ihmiset ovat monisairaampia, ja heillä on useampia lääkityksiä ja tauteja. Yhteispäivystyksiin päätyy enemmän monisairaampia, joten hoito on kalliimpaa ja monimutkaisempaa. Samaan aikaan lääketiede kehittyy. Tulee uusia lääkkeitä ja laitteita, jotka ovat aiempaa kalliimpia ja lisäävät kustannuksia, Castrén arvioi syitä kustannuskehityksen taustalla.

– Tarvitsemme koko yhteiskuntaa potilaita myöten mukaan savottaan, että saamme rahat riittämään vaikuttavaan hyvään hoitoon kaikille niille, jotka sitä tarvitsevat, hän kiteyttää.

Husin yhtymähallitus päätti kesäkuussa leikata ensi vuoden talousarviokehyksestä 44 miljoonaa euroa lisää aiempien säästöjen lisäksi. Yhteensä Husin seuraavien vuosien leikkaukset nousevat lähes 300 miljoonaan euroon. Tämän seurauksena pitkän linjan poliitikko Osmo Soininvaara (vihr.) ilmoitti eroavansa Hus-yhtymän hallituksesta.

Soininvaara kirjoitti eroaan perustelleessa blogissa, että ”laki takaa oikeuden laadukkaaseen hoitoon määräajassa, mutta terveydenhuollon rahoitus ei vastaa sitä, mitä laki lupaa”.

Castrén on tästä faktisesti samaa mieltä.

– Säästöt ovat niin kovia, että täytyy priorisoida ja joistain asioista täytyy tinkiä. Kaikkea ei voi enää tarjota. Se on ymmärrettävää, mikäli 300 miljoonaa viedään pois aika nopealla aikataululla. Emme voi antaa ihan kaikkea sitä, mikä aikaisemmin annettiin. Osa siitä on varmaan ihan järkevää ja saadaan hoidettua niin, että potilaat saavat hyvää hoitoa. Kyllä siellä voi mennä sellaisia hoitoja, joita on tarve antaa nopealla aikataululla.

Mitä muita asioita aiot kansanedustajana nostaa esiin?

– Mielestäni pitäisi oikeasti miettiä, miten saataisiin säilytettyä ruotsi vahvana toisena kotimaisena äidinkielenä. Se ei ole itsestään selvää enää, että meillä löytyy soten puolella ruotsia osaavia henkilöitä, hän toteaa.

– Selkokielisyydestä on paljon puhuttu Husissa viime aikoina. On paljon potilaita, joilla on kognitiivista vaikeutta, muistisairautta ja lukihäiriöitä. Mikseivät kaikki tekstit voisi olla selkokielellä, joita kaikki ymmärtäisivät. Nämä ovat pieniä elämää helpottavia juttuja, Castrén muistuttaa.

Jos PS:n suosio jatkaa laskuaan, vaikeuksia on odotettavissa

Heikki Vento 22.06.2024 | 08:48

Kokoomus johtaa ulkopolitiikka lähes yksin. Puolueiden kannatuskehitys sekä alue- ja kuntavaalit vaikuttavat eurovaaleja selvästi enemmän pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen toimintakykyyn.

Politiikassa on takana kaksi superviikonloppua. Niiden aikana pidettiin Euroopan parlamentin vaalit ja kolme puoluekokousta.

Eurovaalien tulosta tulkittiin reippaasti yli. Kansa äänesti hallituksen sosiaalipolitikkaa vastaan, kansa äänesti hallituksen puolesta, perussuomalaisten kannatus on laskenut pysyvästi, ja puolue saattaa lähteä hallituksesta.

Maltillisemmat arviot olivat toisenlaisia. Vasemmistoliiton taitava ja suosittu Li Andersson keräsi itselleen punavihreän blokin ääniä.

Kokoomus puolestaan varmisteli lähes yksinvaltaista asemaansa ulkopolitiikassa. Myöhemmin tänä vuonna viimeistellään historiallinen värisuora ulkopolitiikan johdossa, kun Henna Virkkusesta (kok.) tulee Euroopan unionin komission jäsen.

Virkkusen nimityksen jälkeen kaikki ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeiset tehtävät ovat kokoomuksen hallussa. Presidentti on kokoomuksen entinen puheenjohtaja. Pääministeri, ulkoministeri, puolustusministeri ja EU-komissaari ovat kokoomuslaisia.

Eduskunnan suurta valiokuntaa johtaa Heikki Autto (kok.). Eurooppa- ja omistajaohjausministeri on sentään ruotsalaisen kansanpuolueen Anders Adlercreutz, ja eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa johtaa Kimmo Kiljunen (sd.).

Perussuomalaisten kehnon vaalituloksen jälkeen virisi keskustelu puolueen lähdöstä hallituksesta tai vähintään puheenjohtaja Riikka Purran erosta valtiovarainministerin tehtävästä.

Suomessa hallitukset hajoavat sisältä tai eroavat eduskuntavaalien jälkeen. Muiden vaalien jälkeen arki palaa ja puheet ministeristön vaihtamisesta loppuvat nopeasti.

Purran asema on edelleen vahva, koska hän ja Orpo ovat samaa mieltä talouspolitiikasta. Lisäksi valtiovarainministeri lyö politiikan syksyn alkutahdit, kun hallitus ryhtyy käsittelemään valtion ensi vuoden talousarviota.

Talousarvion käsittelyyn saadaan aina käsikirjoitetuksi pieni budjettiteatteri. Nyt se on hyvin mahdollista, koska alue- ja kuntavaalit ovat ensi vuonna.

Vaalien lisäksi toinen merkittävä virstanpylväs hallituksen taipaleella on kevään talouden kehysneuvottelu.

Orpon hallituksen toimintakyvyn kannalta kannatusmittaukset ovat eurovaalien tulosta tärkeämpiä. Jos perussuomalaisten suosio jatkaa laskuaan, vaikeuksia on odotettavissa.

Vaalitulos ja tuore Verianin Helsingin Sanomille tekemä mittaus pakottavat perussuomalaiset pitämään huolta heille tärkeiden hankkeiden etenemisestä. Hallituskumppaneille ei voi antaa enää erivapauksia.

Erityisesti Rkp:n uusi puheenjohtaja Adlercreutz joutuu olemaan olla varuillaan. Rkp on vierastanut hallituksen hanketta käännytyslaista.

Eduskunta äänestää maanantaina elinkeinoministeri Wille Rydmanin (ps.) luottamuksesta. Purra on tehnyt Rydmanista hallituskysymyksen.

Vuosi sitten Purra vielä sieti sen, että yksikään Rkp:n kansanedustaja ei tukenut luottamusäänestyksessä ministeri Vilhelm Junnilaa (ps.). Myöhemmin Junnila joutui tekemään hallituksessa tilaa Rydmanille.

Nyt Rkp:lla ei ole varaa kiukutella hallitusrintamassa. Tämä tuli selväksi välikysymyskeskustelussa torstaina, kun Rkp ilmoitti äänestävänsä kiltisti Rydmanin puolesta. Hallitus potki rivinsä suoriksi tulkitsemalla, että vasemmistoliiton Rydmanista tekemä epäluottamusesitys koskee koko hallitusta.

Karoliina Partanen: Vaalitulos osoittaa, että jokaisella äänellä on merkitystä

Antti Korhonen 16.06.2024 | 14:20

Tampereella kokoontunut kokoomuksen puoluekokous on valinnut puolueelle uudet varapuheenjohtajat sunnuntaina.

Varapuheenjohtajiksi valittiin puolustusministeri Antti Häkkänen, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen sekä kansanedustaja Karoliina Partanen.

– Kokoomus valitsi Tampereella vahvan puoluejohdon. Olemme tehneet paljon ohjelmatyötä. Joukkueemme on yhtenäinen. Lähdetään jatkamaan työtä, mitä tehdään hallituksessa pääministeripuolueena. Puolueena olemme vahvassa asemassa mutta emme jää koskaan laakereille lepäämään. Ohjelma- ja vaalityö kohti kunta- ja aluevaaleja käynnistyy seuraavaksi, Petteri Orpo tiivisti puoluekokouksen annin sunnuntaina tiedotustilaisuudessa.

Varapuheenjohtajien vaali oli todella tiukka, sillä tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala hävisi Partaselle vain 0,4 äänellä. Alle yhden äänen ero selittyy sillä, että puoluekokouksen äänioikeutettujen joukossa oli muutama osaäänellinen edustaja.

Lisäksi ehdolla varapuheenjohtajaksi oli kansanedustaja Jarno Limnéll.

– Vaalitulos osoittaa sen, että jokaisella äänellä on demokratiassa merkitystä. Vaalitulos osoittaa sen, että olemme koko Suomen kokoomus, joka näkyy meidän puheenjohtajistossa. Kentältä tullut viesti on, että kokoomuslaiset ja suomalaiset luottavat, että löydämme ratkaisuja haastavimpiin asioihin, mitä meillä on, Partanen kommentoi tuoreeltaan valintaa tiedotustilaisuudessa.

Häkkänen on toiminut puolueen varapuheenjohtajana vuodesta 2016 ja Ikonen vuodesta 2020. Partanen on ensimmäisen kauden kansanedustaja Kuopiosta.

– Kokoomus on eteenpäin katsova, tulevaisuusorientoitunut puolue, joka etsii suomalaisten parhaaksi hyviä ratkaisuja puoluejohdon ja kentän hyvällä yhteistyöllä. Lähdetään täältä yhtenäisenä ja päättäväisenä joukkueena eteenpäin, Häkkänen totesi.

Kokoomus valitsi sunnuntaina myös puoluevaltuuston puheenjohtajan. Kansanedustaja Heikki Autto jatkaa puheenjohtajana seuraavan kaksivuotiskauden.

Petteri Orpo valittiin lauantaina yksimielisesti jatkokaudelle kokoomuksen puheenjohtajana.

– Todella hieno viikonloppu takana. Puoluekokouksessa on ollut poikkeuksellisen hyvä tunnelma sekä nöyrä ja työteliäs mieli. Osaamme olla riemuissamme onnistumisista ja tiedostamme, miten valtava työ on edessä, kokoomuksen väistyvä puoluesihteeri Kristiina Kokko tiivisti viikonlopun puoluekokouksen antia tiedotustilaisuudessa.

Ministeri itki – kertoi äitinsä saattohoidosta

Juha-Pekka Tikka 16.06.2024 | 13:17

Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala pyrki sunnuntaina käydyssä äänestyksessä yhdeksi kokoomuksen kolmesta varapuheenjohtajasta Tampereen puoluekokouksessa. Valintaa edelsi kokoustentti, joka oli Multalalle ja koko yleisölle hetkittäin liikuttava paikka.

Varapuheenjohtajaehdokkaille esitettiin kokouksen edessä kysymys ”pitäisikö eutanasia sallia Suomessa”. Sari Multala nosti empimättä vihreän äänestyslapun.

Puheenvuoron tultua kohdalleen Multala huokasi ja sanoi, että kysymys on hänelle vähän henkilökohtainenkin. Ministeri kertoi saattohoitaneensa oman äitinsä reilu vuosi sitten ja ajatelleensa että ”totta kai pitää ensisijaisesti aina olla palliatiivinen hoito, hyvä saattohoito ja kivunlievitys aivan loppuun asti”.

– Mutta kun on kuolemansairas ihminen joka tietää kuolevansa, pitäisi olla hänen oma päätöksensä haluaako hän lopettaa sen elämänsä silloin, kun tietää että jäljellä ei ole mitään muuta kuin kipuja. Kaikilla ei ole sitä läheistä joka painaa sitä kipulääkenappia, kuten meidän äidillä oli. Sen takia ajattelen näin…, Sari Multala sanoi.

Tämän todettuaan Multala ei voinut enää pidätellä kyyneleitä. Hetki näkyy alla olevalla Verkkouutisten kokousvideolla noin kohdassa 6:43:00.

Itku tarttui Multalan toisella puolella seisoneeseen kansanedustaja Karoliina Partaseen, joka lohdutti murtunutta Multalaa. Toisella puolella seisoi niin ikään vakavaksi mennyt kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen, jolla oli seuraava puheenvuoro,

– Tässä näkyy hyvin että tämä on ihan valtavan vaikea kysymys. Ja se on varmasti jokaisen kohdalla silloin kun puhutaan elämän päättymisestä, Anna-Kaisa Ikonen sanoi.

Ben Zyskowiczille harvinainen kunnianosoitus

Antti Korhonen 16.06.2024 | 10:50

Kokoomuksen pitkäaikaiselle kansanedustajalle Ben Zyskowiczille on myönnetty harvinainen Paasikivi-mitali.

Mitalin voi saada poikkeuksellisista ansioista Kansallisen Kokoomuksen hyväksi.

Mitalin Zyskowiczille luovutti Tampereen puoluekokouksessa kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpo.

Aiemmin mitali on myönnetty vain yhdelle henkilölle. Ministeri Ilkka Kanerva sai mitalin postuumisti vuoden 2022 puoluekokouksessa.

Zyskowicz on tällä hetkellä eduskunnan pitkäaikaisin kansanedustaja ja kokoomuksen kaikkien aikojen toiseksi pitkäaikaisin kansanedustaja Kanervan jälkeen valtiopäivien määrässä mitattuna.

Zyskowicz on toiminut kansanedustajana vuodesta 1979 asti. Zyskowicz on pitkän parlamentaarikon uransa aikana toiminut muun muassa kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana, perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana ja eduskunnan puhemiehenä.

Kerrankin politiikan @kokoomus konkari Ben Zyskowitz on täysin yllätetty! Onnea Paasikivi- mitalista! Täysin ansaittu! 🇫🇮 pic.twitter.com/QCrfz3zwwG

— Sinuhe Wallinheimo (@swheimo) June 16, 2024

Heikki Autto jatkaa kokoomuksen puoluevaltuuston johdossa

Ilkka Ahtokivi 16.06.2024 | 10:49

Puoluevaltuuston puheenjohtajan paikkaa tavoittelivat nykyinen puheenjohtaja, kansanedustaja Heikki Autto ja espoolainen kokoomusaktiivi ja diplomi-insinööri Jussi Koskinen.

Autto sai puoluekokouksen äänestyksessä 668,2 ja Koskinen 43,2 ääntä.

Näin he vastasivat ennen vaalia, miksi tavoittelevat puoluevaltuuston puheenjohtajuutta.

– Olen saanut puoluevaltuutetuilta vahvaa kannustusta hakea jatkokautta puoluevaltuuston puheenjohtajana. Olen ottanut sen merkkinä siitä, että puoluevaltuustotyön uudistaminen on koettu onnistuneeksi. Ja onhan hyviä tuloksia puolueen johtamisessa saatu aikaan ihan objektiivisestikin arvioiden, kun olemme nykyisellä puoluejohdon joukkueella onnistuneet tukemaan koko puoluetta voittamaan kaikki viime vuosina käydyt vaalit. Tätä menestyksekästä työtä toivoisin voivani päästä jatkamaan osana myös Tampereella valittavaa puoluejohdon joukkuetta. Ei siksi, että vaalien voittaminen olisi itseisarvoisesti tärkeää, vaan siksi että pääsemme tekemään hyviä asioita isänmaan kannalta, Heikki Autto perusteli.

Jussi Koskinen sanoi, että hänellä on kaksi tavoitetta, jotka ovat ”puoluevaltuusto puudelista vaikuttajaksi” ja talouskasvu.

– 1. Puoluevaltuuston jäsenet ja piirit muokkaavat ja äänestävät merkittäviä linjauksia. 2. Neuvottelu puoluehallituksen kanssa linjausten viemisestä toteutukseen. 3. Valmistelupaperit avataan ja jäsenten asiantuntemus siirretään ohjelmien tavoitteisiin ja keinoihin.

– Ansiotulovero, yhteisövero ja yrityksen omistajan pääomatulovero vaikuttavat suoraan yritteliäisyyteen, työn määrään ja yritysriskin ottamiseen. Suomalaisten ansaitsemisen verojen on oltava verrokkimaiden tasolla. Minulla on näyttöjä toiminnasta markkinataloudessa ja kasvun luomisesta teollisuudessa. Kasvu ratkaisee monia yhteiskunnan ongelmia, hän totesi.

Puoluevaltuusto on kokoomuksen korkein päättävä elin puoluekokousten välillä. Valtuuston puheenjohtaja on hierarkiassa puolueen puheenjohtajan jälkeen.

He tavoittelevat kokoomuksen johtotehtäviä

Antti Korhonen 15.06.2024 | 18:00

Kokoomuksen kolmea varapuheenjohtajan paikkaa tavoittelee Tampereen puoluekokouksessa viisi ehdokasta. Nykyisistä varapuheenjohtajista ulkoministeri Elina Valtonen ei enää ole ehdolla.

Ehdolla on kolme istuvaa ministeriä ja kaksi kansanedustajaa. Antti Häkkänen pyrkii jo viidennelle kaudelle varapuheenjohtajana. Anna-Kaisa Ikonen tavoittelee kolmatta kautta varapuheenjohtajana.

Heidän lisäkseen kisassa ovat mukana Sari Multala, Jarno Limnell ja Karoliina Partanen.

Ehdokkaat ovat vastanneet kokoomuksen Instagram-tilillä kysymyksiin, joista tässä on poimittu yksi.

Antti Häkkänen

Syntynyt: 1985

Koulutus: oikeustieteiden maisteri

Kotikunta: Mäntyharju

Kansanedustajana vuodesta 2015 (Kaakkois-Suomen vaalipiiri)

Puolustusministeri 2023-, oikeusministeri 2017-19

Mäntyharjun kunnanvaltuutettu. Lisäksi lukuisia muita luottamustehtäviä.

Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtaja 2012-13

Kokoomuksen varapuheenjohtaja vuodesta 2016

Miksi haet kokoomuksen varapuheenjohtajaksi, Antti Häkkänen?

– Haluan jatkaa puheenjohtajistossa vankalla kokemuksella tärkeää työtä koko Suomen ja kaikkien suomalaisten hyväksi. Puheenjohtajamme Petteri Orpon johdolla yhdessä puolueemme aktiivien ja ehdokkaiden kanssa olemme voittaneet lukuisat vaalit. Olemme saaneet kirkastettua linjojamme ja kehitettyä puoluettamme oikeaan suuntaan. Suomalaisten luottamus kokoomukseen kantaa vahvana haastavista ajoista huolimatta. Suomen suunnan rakentaminen on monin tavoin meidän käsissämme. Uudistamme kotiseutua, Suomea ja Eurooppaa järjellä, tiedolla ja maltilla. Tätä työtä on tärkeää jatkaa yhtenäisenä joukkueena.

Anna-Kaisa Ikonen

Syntynyt: 1977

Kotikunta: Tampere

Koulutus: yhteiskuntatieteiden tohtori

Kansanedustaja: 2019-21 ja vuodesta 2023 (Pirkanmaan vaalipiiri)

Kunta-ja alueministeri 2023-

Tampereen pormestari 2013-17 ja 2021-23

Tampereen yliopiston sivutoiminen työelämäprofessori 2017-21

Tampereen kaupunginvaltuutettu. Lisäksi lukuisia muita luottamustehtäviä.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja vuodesta 2020

Miksi haet kokoomuksen varapuheenjohtajaksi, Anna-Kaisa Ikonen?

– Suomen tulevaisuus vaatii meiltä rohkeita päätöksiä ja lämmintä sydäntä. Olen varapuheenjohtajana nyt toista kautta, ja mielestäni meillä on ollut toimiva, toisiaan täydentävä puoluejohto. Koko puolueen voimin olemme voittaneet kaikissa viime vaaleissa; siitä kiitos kaikille! Haluan tehdä jatkossakin parhaani kokoomuksen ja maamme menestyksen puolesta. Kuten tiedämme, töitä riittää. Etenkin kunta- ja aluevaalien lähestyessä uskon, että pitkä kokemukseni sote-, kunta- ja kaupunkiasioista tulisi erityisen hyvään käyttöön. Näissä vaaleissa meidän on vahvistettava asemaamme johtavana puolueena. Pääministeripuolueessa on myös tärkeää, että puoluejohdon työ kytkeytyy tiiviisti hallitusvastuuseen.

Jarno Limnéll

Syntynyt: 1973

Kotikunta: Espoo

Koulutus: sotatieteiden tohtori

Kansanedustajana vuodesta 2023 (Uudenmaan vaalipiiri)

Espoon kaupunginvaltuutettu. Lisäksi muita luottamustoimia.

Työskennellyt puolustusvoimissa upseerina 2000-10 ja Innofactorin kyberturvallisuusjohtajana

Miksi haet kokoomuksen varapuheenjohtajaksi, Jarno Limnéll?

– Haluan olla luomassa yhdessä kaikkien kokoomuslaisten kanssa Suomen tulevaisuudenuskoisinta kansanliikettä. Uskon, että laaja kokemukseni isänmaan palveluksessa, upseerina puolustusvoimissa, yrityselämän eri tehtävissä ja työelämäprofessorina yliopistossa, tuo lisäarvoa ja osaamista puoluejohtoon Suomen ja suomalaisten tulevaisuuden luomisesta. Haluan yhdistää ja osallistaa meitä kokoomuslaisia yhä vahvemmaksi joukkueeksi, jotta voimme edistää yhdessä ja menestyksekkäästi kokoomuslaista politiikkaa – Suomen parhaaksi. Etenkin nyt kun elämme poikkeuksellista aikaa haluan kanssanne luoda suomalaisiin tulevaisuudenuskoa ja toivoa. Turvallisuutta ja toivoa, yhdessä.

Sari Multala

Syntynyt: 1978

Kotikunta: Vantaa

koulutus: kauppatieteiden maisteri

Kansanedustajana vuodesta 2015 (Uudenmaan vaalipiiri)

Vantaan kaupunginvaltuutettu. Toiminut muun muassa Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja Suomen olympiakomitean varapuheenjohtajana. Lisäksi muita luottamustoimia.

Muuta: voitti kilpapurjehtijana kolme MM-kultaa ja kaksi EM-kultaa

Miksi haet kokoomuksen varapuheenjohtajaksi, Sari Multala?

– Kokoomus on Suomen paras puolue ja aatteellinen kotini. Haluan olla mukana kehittämässä siitä entistäkin parempaa. Olisi suuri kunnia saada tehdä työtä osana kansanliikkeen yli 100-vuotista historiaa. Olen kiertänyt piirejä eri puolilla Suomea, tavannut satoja ihmisiä ja käynyt valtavasti hyviä, innostavia keskusteluita. Tämän perusteella olen entistäkin varmempi siitä, että tarvitsemme puolueessa kehittämistyötä siinä, miten kaikki kokoomuslaiset pääsisivät vaikuttamiseen mukaan myös silloin, kun olemme pääministeripuolue. Samaan aikaan meidän täytyy rakentaa seuraavia poliittisia tavoitteita, olla kirkas ja vastuullinen visio siitä, millaista Suomea haluamme seuraavalla vuosikymmenellä rakentaa.

Karoliina Partanen

Syntynyt: 1983

Kotikunta: Kuopio

Koulutus: oikeustieteiden maisteri, varatuomari

Kansanedustajana vuodesta 2023 (Savo-Karjalan vaalipiiri)

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja.

Kuopion kaupunginvaltuutettu, Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuutettu, Pohjois-Savon maakunnan maakuntavaltuutettu. Lisäksi muita luottamustoimia.

Työskennellyt lakimiehenä ja asianajajana vuosina 2007-23

Miksi haet kokoomuksen varapuheenjohtajaksi, Karoliina Partanen?

– Olen ehdolla kokoomuksen varapuheenjohtajaksi, koska mielestäni puoluejohdossa tulee olla edustettuina laajasti eri taustoista ja alueilta olevia ihmisiä. Kokoomus on sitä vahvempi, mitä moninaisempi joukkueemme on. Puoluejohdon on tärkeää olla vahvasti yhdistystemme tukena osallistamalla, keskustelemalla ja tapaamalla kokoomuslaisia. Lupaan olla aina koko puolueen käytettävissä. Haluan olla yhdistystemme tukena rakentamassa vahvaa kokoomuslaista ehdokasjoukkuetta ja vaaliohjelmaa ensi kevään kunta- ja aluevaaleissa.

Puoluevaltuuston johtoon kaksi ehdokasta

Puoluevaltuuston puheenjohtajan paikkaa tavoittelevat nykyinen puheenjohtaja, kansanedustaja Heikki Autto sekä espoolainen kokoomusaktiivi ja diplomi-insinööri Jussi Koskinen.

Seuraavassa ehdokkaiden kokoomuksen Instagram-tilillä antamat vastaukset.

Miksi haet kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtajaksi, Heikki Autto?

Miksi haet kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtajaksi, Jussi Koskinen?

– Minulla on kaksi tavoitetta:

Puoluevaltuusto puudelista vaikuttajaksi
1. Puoluevaltuuston jäsenet ja piirit muokkaavat ja äänestävät merkittäviä linjauksia.
2. Neuvottelu puoluehallituksen kanssa linjausten viemisestä toteutukseen.
3. Valmistelupaperit avataan ja jäsenten asiantuntemus siirretään ohjelmien tavoitteisiin ja keinoihin.

Talouskasvu
Ansiotulovero, yhteisövero ja yrityksen omistajan pääomatulovero vaikuttavat suoraan yritteliäisyyteen, työn määrään ja yritysriskin ottamiseen. Suomalaisten ansaitsemisen verojen on oltava verrokkimaiden tasolla.

Minulla on näyttöjä toiminnasta markkinataloudessa ja kasvun luomisesta teollisuudessa. Kasvu ratkaisee monia yhteiskunnan ongelmia.

Petteri Orpo: Komissaaripäätös syntyi aivan kokouksen alla

Henriikka Pulli 15.06.2024 | 16:42

Päätös nimittää europarlamentaarikko Henna Virkkunen Suomen komissaariehdokkaaksi syntyi kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan lopullisesti vasta aivan puoluekokouksen alla.

– Asetin lähtökohdan, että tulevan komissaariehdokkaan pitäisi olla vaaleissa ehdolla. Meillähän on nyt neljä erittäin vahvaa meppiä. Mitä tulee Hennaan, niin hänellä on ollut useita ministeriposteja, hän on ollut kaksi kautta europarlamentissa ja monissa tehtävissä mukana. Valmiudet saada vahva komissaarinsalkku ja onnistua tehtävässä ovat sekä Suomen että Euroopan näkökulmasta mielestäni erinomaiset. Siksi valinta päätyi Hennaan, Orpo perusteli ehdokasvalintaansa tiedotustilaisuudessa Tampereen puoluekokouksessa.

Orpo halusi kertoa komissaariehdokkaan nimen linjapuheensa yhteydessä.

– Hetken vielä mietin tätä aikataulua, mutta koska tästä kuitenkin käydään niin paljon keskustelua niin avoimuuden hengessä oli parempi julkaista tämä nyt heti, Orpo sanoi.

Orpo ei poissulje jakokautta

Orpo itse valittiin lauantaina viidennelle puheenjohtajakaudelleen ilman haastajia. Hän uskoo, että puolueen linjaan ollaan oltu tyytyväisiä, kun haastajia ei ilmennyt.

– Olemme yhdessä tehty hyvää työtä joukkueena, saatu hallitusvastuu ja nyt toimeenpannaan hallitusohjelmaa. Olemme aika hyvällä polulla, eikä siksi ollut tarvetta kenelläkään haastaa eikä lähteä hakemaan linjan muutosta, Orpo pohti.

Hän näkee, että edessä on kaksi työntäyteistä ja vaikeaa vuotta. Orpon mukaan reformit pitää viedä maaliin, jotta Suomeen saadaan parempi investointiympäristö.

– Valitettavasti on pidettävä kiinni myös julkisen talouden kulukurista. Kolmas haaste tulee olemaan sosiaali- ja terveyspalvelut. Se on äärettömän vaikea tehtävä, kun on pula sekä henkilöstöstä että rahasta, Orpo sanoi.

Kysyttäessä siitä, onko Orpolla kuudes kausi jo tähtäimessä, puheenjohtaja ei tyrmännyt ajatusta. hän muistutti, että Suomen asioiden kuntoon laittaminen vaatii kaksi kautta.

– Olen erittäin sitoutunut sekä puoluejohtajan että pääministerin tehtävään ja ne liittyvät oleellisesti toisiinsa. Seuraavat kaksi vuotta tulevat olemaan erittäin haastavia sekä suomalaisten asioiden hoitamisessa että varmasti myös puolueen johtamisessa. Pitää katsoa missä asennossa maailma parin vuoden päästä on, mutta en minä sitä poissuljekaan. Katsotaan sitä sitten, mikä on Suomelle ja puolueelle parasta, Orpo sanoi.

Henna Virkkunen VU:n haastattelussa: Näistä syistä tehtävä komissiossa kiinnostaa

Satu Schauman 15.06.2024 | 16:24

Pääministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi lauantaina kokoomuksen puoluekokouksessa pitämässään linjapuheessa, että Suomen komissaariehdokas on europarlamentaarikko Henna Virkkunen.

Virkkunen vieraili tätä ennen aiemmin lauantaina Verkkouutisten videohaastattelussa, jossa hän kertoi näkemyksiään niin menneistä eurovaaleista kuin tulevasta komissiostakin.

Näin Virkkunen arvioi Suomelle sopivaa salkkua sekä analysoi omaa kiinnostustaan tehtävään komissiossa.

Mikälainen salkku Suomelle seuraavaksi sopisi?

– Suomi on esittänyt tavoitteensa siihen suuntaan, että se olisi kilpailukykyyn liittyvä salkku. Ja niitähän on todella paljon. Totta kai Suomen kannattaa olla siellä, missä Euroopan unionissa tapahtuu. Ja nythän tapahtuu sekä turvallisuuden, kilpailukyvyn ja talouden vahvistamisen osalta ja myös vihreän siirtymän jatkon osalta. Ne ovat ne keskeiset toimialat. Ja toki meidän intresseissä on, kun Suomi on vahvasti viennistä riippuvainen maa, että Euroopan unioni on kilpailukykyinen alue.

Eli jos kysyn omaa kantaasi, mieluummin kilpailuasioista kuin puolustusasioista vastaava komissaari?

– Nämä ovat molemmat todella merkittäviä sektoreita. Euroopan talouden, innovaatioiden ja investointien vahvistaminen, se on erittäin merkittävä teema meidän tulevaisuudelle, mutta myös turvallisuusteemat.

VU kysyi Virkkuselta myös, mikä komissaarin tehtävässä häntä kiinnostaa?

Virkkunen toppuutteli vielä tässä vaiheessa henkilöspekulaatioita, mutta korosti, että ”totta kai, komissiolla tulee olemaan merkittävä rooli Europan unionin talouden ja turvallisuuden vahvistamisessa ja näihin liittyvissä aloitteissa, mitä tehdään”.

– Toki Euroopan parlamentti ja jäsenmaat ovat edelleen päätösten tekijät, mutta aloitteet tekee nimen omaan komissio. Ja sehän on erittäin merkittävä tehtävä tämä komissaarin tehtävä.

Ja tästä syystä kiinnostaa?

– Olen kiinostunut kaikista tehtävistä, missä voidaan vaikuttaa Euroopan tulevaisuuteen merkittävästi. Euroopan parlamentissa voidaan vaikuttaa, mutta myös komissiossa.

Minkälainen salkku Suomelle sopisi? Näin vastaa Henna Virkkunen

Satu Schauman 15.06.2024 | 16:19

”Ukrainalaiset taistelevat vapaudestamme joka päivä”

Ilkka Ahtokivi 15.06.2024 | 14:24

Pääministeri Petteri Orpon mukaan Euroopan on viimein kyettävä vastaamaan sille asetettuun haasteeseen.

– Venäjä uhkaa demokratiaa, se uhkaa ihmisoikeuksia. Tänäänkin jokaisen meistä on muistettava, mikä on Suomen turvallisuuden kannalta ratkaisevan tärkeää. Euroopan vapaudesta käydään Ukrainassa jatkuvaa ja kuluttavaa sotaa.

Orpo kertoi tavanneensa tiistaina Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin Berliinissä Ukrainan jälleenrakennuskonferenssissa.

– Kiitin häntä siitä, että ukrainalaiset taistelevat vapaudestamme joka päivä. Öisin Venäjän raakalaismaisten ohjusiskujen pelossa, päivisin kiivaasti taistellen ja Venäjän jatkuvia hyökkäyksiä torjuen.

Orpon mielestä tuki Ukrainalle on ollut riittämätöntä.

– Tänään tärkein tehtävämme on varmistaa, että Ukraina saa kaiken mahdollisen tuen.

Hän totesi, että Eurooppa on viimein heräämässä todellisuuteen.

– Sinisilmäisyys Venäjän edessä on vaihtumassa suomalaiseen realismiin. Teemme väsymättä töitä sen puolesta, että Eurooppa saisi vauhtia puolustusteollisuuteensa ja vahvistaa kokonaisturvallisuuttaan.
Orpo totesi, että halutessaan Eurooppa on niin vahva taloudellisesti ja sotilaallisesti, ettei Venäjä voi meitä haastaa.

– Ja väitän, että silloin Venäjä myös kunnioittaa meitä. Hyvät ystävät, Ukraina tulee voittamaan. Ja siten koko Eurooppa tulee voittamaan.

Kokoomuksen ehdokas komissaariksi on Henna Virkkunen

Ilkka Ahtokivi 15.06.2024 | 14:18

– Olemme nyt läsnä kaikissa niissä pöydissä, joissa kansakuntamme kannalta olennaisia asioita ratkotaan. Samalla olemme tiivistäneet puolustusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Maidemme välille neuvoteltu puolustusyhteistyösopimus, DCA, on nyt eduskunnan käsittelyssä, pääministeri, puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi linjapuheessaan kokoomuksen puoluekokouksessa lauantaina Tampereella.

– Suomi ja Virginian osavaltio puolestaan allekirjoittivat sopimuksen, joka mahdollistaa puolustusvoimien ja kansalliskaartin yhteistyön. Jukka Kopran (kok.) johtama eduskunnan puolustusvaliokunta vieraili paikan päällä ja pääsi toteamaan, millaisesta voimasta on tarvittaessa kysymys. Hyvältä kuulemma näytti, hän jatkoi.

Hän totesi myös, että perjantaina saatiin uutisia, että Suomi on saamassa tavoittelemansa Nato-esikunnan ja pääsee Norjan ja Ruotsin kanssa samaan Norfolkin esikuntaan.

– Olemme yksi niistä Nato-maista, joka käyttää puolustukseen kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. On selvää, että meidän tulee löytää riittävät resurssit puolustukselle myös vuosikymmenen lopulla.

Orpo muistutti, että Suomen jäsenyyden myötä Naton raja Venäjän kanssa on nyt 1300 kilometriä pidempi.

– Naton itärajasta Suomi kantaa ensisijaisen vastuun. Ja liittolaisemme ymmärtävät tämän hyvin – palvelemme koko liittokunnan etua.

Orpo totesi myös, että ”Suomen puolustus ole koskaan ollut yhtä luja kuin se on nyt”.

– Liityimme Natoon, jotta Suomi ja suomalaiset ovat turvassa Venäjän aggressiolta. Ajatelkaa tilannetta, jos emme olisi tänään Naton jäseniä. Vaikka tämän pääministerivuoden aikana on tuntunut siltä, että omalla vahtivuorolla totisesti tapahtuu, on ollut hyvä tietää, että meillä tarvittaessa tukenamme ja turvanamme koko Nato. Näin tämän pitää olla, hän sanoi.

Orpo totesi myös olevansa varma, että presidentin tehtävään ei ole parempaa henkilöä, tässä ajassa, näissä vaativissa olosuhteissakuin Alexander Stubb.

– Alex, saat kaiken tukemme tasavallan presidentin vaativaan työhön.

EU:n lunastettava lupauksensa

Orpon mukaan myös arvoyhteisöltämme Euroopan unionilta vaaditaan enemmän kuin koskaan.

– EU:n on lunastettava odotukset. Sen on luotava lisää turvaa, parannettava kilpailukykyään ja vaalittava oikeusvaltioperiaatetta.

Hänen mukaansa ”kokoomuksen EU-parlamentin vaaleissa saama tuki on osoitus siitä, että suomalaiset luottavat puolueemme Eurooppa-myönteiseen, avoimeen ja uskottavaan linjaan – kuten ovat luottaneet koko EU-jäsenyytemme ajan”.

– Maltillinen keskustaoikeustolainen puolueperheemme Euroopassa, EPP, jatkaa parlamentin suurimpana ryhmänä.

Orpo arvioi, että Ursula von der Leyenilla on hyvät edellytykset jatkaa komission johdossa myös seuraavalla kaudella.

– Se olisi Suomelle erinomainen asia. Von der Leyenin Suomen-vierailuilla ja muissa tapaamisissamme olemme puhuneet paljon niin itärajan turvallisuudesta kuin EU:n mahdollisuuksista tukea Itä-Suomen elinvoimaa. Rohkenen sanoa, että Suomella on hyvä ystävä.

Orpon mukaan Suomella on kirkkaat tavoitteet tulevan komission agendalle. Ne ovat turvallisuuden vahvistaminen, kilpailukyvyn parantaminen, biotalouden edistäminen.

Pääministerin mukaan Suomen kannalta keskeistä on, kuka on seuraava komissaarimme.

– Ennen vaaleja asetin lähtökohdaksi, että komissaariehdokkaaksi noustaan eurovaalien kautta. Neljästä erinomaisesta mepistä tähän tehtävään pääsee nimittämään vain yhden. Ratkaisuni ei tule yllätyksenä, sillä ehdokkaamme tunnetaan osaavana ja työteliäänä niin kotimaassa kuin Brysselissä. Näistä lähtökohdista Suomella on hyvät mahdollisuudet saada painava salkku seuraavassa komissiossa, Orpo sanoi.

Orpo totesi saaneensa seurata läheltä hänen uraansa kansanedustajana, useamman ministerisalkun kantajana ja nyt kahden kauden ajan europarlamentaarikkona.

– Suomen kannalta parhaiden ratkaisujen hakeminen Euroopassa on kestävyyslaji, ja siten juuri hänelle sopiva. Me kokoomuksessa tunnemme hänet kuitenkin ennen kaikkea joukkuepelaajana. Hyvä puoluekokousväki, siksi kerron juuri teille ensimmäisenä, että ehdokkaamme seuraavaksi komissaariksi on Henna Virkkunen.

Petteri Orpo uudistuksista: Periksi emme anna

Ilkka Ahtokivi 15.06.2024 | 14:15

Hallituksen ensimmäinen vuosi on sisältänyt valtavan määrän uudistuksia, joilla Suomea laitetaan kuntoon. Olemme tehneet työmarkkinauudistuksia, jotka olisi pitänyt tehdä kymmeniä vuosia sitten, pääministeri, puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi linjapuheessaan kokoomuksen puoluekokouksessa lauantaina Tampereella.

– Näitä lupauksia olemme yrittäjäjuhlien juhlapuheissa toistaneet vuosien mittaan – itsekin olen niin tehnyt – mutta nyt me kirjoitimme uudistukset hallitusohjelmaan ja me viemme ne läpi. Periksi emme anna, hän vakuutti.

– Olemme uudistaneet sosiaaliturvaa kannustavampaan suuntaan. Olemme sujuvoittaneet luvitusta ja purkaneet byrokratiaa. Olemme tehneet historialliset panostukset tutkimukseen ja kehitykseen. Olemme vahvistaneet perusopetusta. Perusopetukseen lisätään nyt viikkotunteja, korkeakouluihin aloituspaikkoja. Saamme tuhat uutta tohtorikoulutettavaa eri puolille maata. Toteutamme nuorten terapiatakuun, kokoomusjohtaja listasi.

Ennen kaikkea Orpo korosti, että hallitus on tehnyt muutoksen julkiseen taloudenpitoon.

– Vaarallisesti velkaantuneen maan suunta piti muuttaa. Teemme kasvua ja tuottavuutta parantavia toimia, ja painamme jarrua menojen kasvulle. Teemme tätä siksi, että Suomi ei jää periferiaksi, vaan ottaa takaisin paikkansa muiden Pohjoismaiden rinnalla, hyvinvoivana yhteiskuntana. Siksi ensimmäinen vuosi hallituksessa on sisältänyt myös vaikeita säästöpäätöksiä.

Orpo totesi niiden olleen välttämättömiä, jotta saamme kestävää maata jalkojen alle.

– Vain sellainen Suomi, jonka talous on kunnossa, voi pitää kaikkein heikoimmista huolta. Se on perusta yhdenvertaiselle, tasa-arvoiselle ja yhtenäiselle kansakunnalle.

Hän huomautti, että työ on kuitenkin vielä kesken.

– Samalla kun viemme eduskunnassa päättäväisesti maaliin hallitusohjelman toimenpiteitä, kunnissa ja hyvinvointialueille tehdään tärkeää työtä julkisten palveluiden uudistamiseksi. Olemme päätyneet tilanteeseen, jossa meillä ei kertakaikkisesti ole varaa olla uudistamatta hyvinvointiyhteiskuntamme palveluja. Nämäkään muutokset eivät ole helppoja, Orpo sanoi.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa suurin ongelma hänen mukaansa on se, että rahat ja henkilöstö eivät tahdo riittää.

– Tätä ongelmaa hyvinvointialueiden päättäjät joutuvat ratkomaan. Heillä on suuri vastuu, ja me annamme heille kaiken tukemme.

Vaikeiden aikojen jälkeen tulee parempia

Orpo sanoi uskovansa, että vaikeiden aikojen jälkeen tulee parempia.

– Suomen tarina on ollut, että pärjäämme tiukoissakin paikoissa. Seuraava tarinamme on, että nousemme uuteen kiitoon.

Orpo sanoi ymmärtävänsä hyvin, että vaikeat ajat kiristävät ilmapiiriä ja luovat epävarmuutta tulevasta.

– Siihen parasta lääkettä on toivo. Minulle toivo on aina syntynyt teoista. Siitä, että hankalissa paikoissa keskittyy hakemaan ratkaisuja. Uskon aina, että niitä löytyy.

Kokoomusjohtajan mukaan välillä on hyvä pysähtyä miettimään mahdollisuuksia.

– Meillä on siis kaikki edellytykset nousta maailman kärkeen digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämisessä. Pystymme tekemään Suomesta maailman houkuttelevimman investointiympäristön, sillä meillä on puhdasta energiaa ja maailman parhaita uuden teknologian yrityksiä, hän sanoi.

Hän huomautti, että suomalaiset yritykset ovat jo hyvässä vauhdissa tekoälyn hyödyntämisessä.

– Myös julkisella sektorilla moni taho on ottanut etunojaa. Jos onnistumme tässä, voimme seuraavan kymmenen vuoden aikana kiihdyttää talouskasvumme vauhtia niin, että jokainen suomalainen hyötyy siitä. Me tahdomme tähän maahan lisää tehtaita: akkutehtaita, biopohjaisten tuotteiden tuotantoa, vähähiilisiä terästehtaita. Meidän on kuljettava vetyteknologian kärjessä, Orpo luetteli.

Hänen mukaansa meillä on mahdollisuudet kotiuttaa tänne suuriakin, puhtaaseen energiaan perustuvia ja siihen liittyviä investointeja.

– Meillä on korkeaa osaamista, josta syntyy innovaatioita, joita viemme koneina, laitteina ja palveluina maailmalle. Tämä tuo työikäisille työtä ja toimeentuloa ja lapsille ja nuorille tulevaisuudenuskoa. Samalla olemme osa aikamme suurimman haasteen, ilmastonmuutoksen ja luontokadon, ratkaisua. Nämä eivät ole haaveita, kaikkea tätä jo tehdään, Orpo toetsi.

– Ensimmäiset tilastot keväältä ovat olleet lupaavia, ja EKP:n korkopäätöksen jälkeen loppuvuoden näkymä on paremp, hän jatkoi.

Petteri Orpo jatkokaudelle kokoomuksen puheenjohtajana

Antti Korhonen 15.06.2024 | 11:11

Pääministeri Petteri Orpo jatkaa kokoomuksen puheenjohtajana. Tampereella kokoontunut puoluekokous valitsi Orpon jatkokaudelle yksimielisesti. Hänellä ei ollut vastaehdokkaita.

Orpo on toiminut kokoomuksen puheenjohtajana vuodesta 2016 asti.

– Teen kaikkeni joka päivä, että olen teidän luottamuksen arvoinen, Orpo totesi tuoreeltaan valintansa jälkeen.

Kokoomus valitsee puoluekokouksessa myös puolueelle kolme varapuheenjohtajaa. Vaalit pidetään sunnuntaina.

Ehdolla ovat nykyiset varapuheenjohtajat puolustusministeri Antti Häkkänen ja kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen. Lisäksi varapuheenjohtajan paikkaa tavoittelevat tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala sekä kansanedustajat Jarno Limnéll ja Karoliina Partanen.

Puoluevaltuuston puheenjohtaja valitaan myös sunnuntaina. Paikkaa tavoittelevat istuva puheenjohtaja, kansanedustaja Heikki Autto ja kokoomusaktiivi Jussi Koskinen.

Verkkouutiset

Kokoomus