Valio sulkee Helsingin ja Turun tehtaansa lähivuosina

Valio siirtää mehujen ja marjakeittojen sekä kasvipohjaisten välipala- ja ruoanlaittotuotteiden tuotannon Helsingin ja Turun tehtailta Riihimäelle. Tehtaat suljetaan tämän hetken arvion mukaan aikaisintaan vuoden 2026 alkupuolella.

Tuotannon siirrolla Valio tavoittelee tuotannon tehokkuuden ja kilpailukyvyn parantamista. Riihimäen moderni tuotantoinfra ja kasvipohjaisten tuotteiden valmistusosaaminen luovat uusia mahdollisuuksia siirtyvän tuotteiston kehittämiseen.

Valion Pitäjänmäen mehutehtaalla Helsingissä valmistetaan mehuja, marjakeittoja ja glögiä. Turun tehtaalla valmistetaan kasvipohjaisia ruoanlaitto- ja välipalatuotteita.

Mehutehtaalla työskentelee tällä hetkellä noin 65 henkilöä ja Turussa noin 25 henkilöä. Tämänhetkisen arvion mukaan Riihimäellä olisi tarjolla noin 35 uutta työpaikkaa.

– Henkilöstö molemmilla tehtailla on tehnyt hyvää työtä. Tehtaiden sulkeminen on työntekijöiden näkökulmasta erittäin ikävä asia, ja haluamme hoitaa sen ihmisten näkökulmasta niin hyvin kuin mahdollista. Teemme luonnollisesti kaiken voitavamme, että mahdollisimman moni työllistyisi suoraan joko Valion sisällä tai löytäisi mahdollisuuden työllistyä Valion ulkopuolella, sanoo Valion tuotannosta ja logistiikasta vastaava johtaja Juha Penttilä.

Tuotannon siirrolla Valio tavoittelee tuotannon tehokkuuden ja kilpailukyvyn parantamista. Yhtiön mukaan Riihimäen tehtaalla on modernin tuotantokoneiston lisäksi otettu erinomaisesti huomioon esimerkiksi ympäristöystävällisyys sekä energia- ja vesitehokkuus.

Valio työllistää yhteensä noin 4 300 henkilöä, joista 3 700 Suomessa. Riihimäen toimipaikalla työskentelee tällä hetkellä noin 430 henkilöä.

Teollisuuden tilaukset vähentyneet lähes yhtäjaksoisesti jo puolitoista vuotta

Tilastokeskuksen mukaan huhtikuussa uusien tilausten arvo oli yhden prosentin vuoden takaista suurempi.

– Lukuun ottamatta joulu- ja huhtikuun hyvin vaatimattomia positiivisia lukemia, teollisuuden tilaukset ovat vähentyneet lähes yhtäjaksoisesti jo puolentoista vuoden ajan. Myös suomalaisten tavaroiden ja palvelujen vienti laajemmin on ollut laskussa vuoden päivät. Suomi ei näytä vieläkään pääsevän kunnolla mukaan Yhdysvaltojen ja muun Euroopan kasvun imuun, Suomen Yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbom toteaa Tilastokeskuksen luvuista.

Myös teollisuustuotanto jatkoi laskuaan vuoden takaiseen verrattuna. Edelliseen kuukauteen verrattuna tuotanto sen sijaan kasvoi lähes kaikilla päätoimialoilla. Voimakkainta kasvu oli sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuollon toimialalla, missä tuotanto kasvoi 8,6 prosenttia verrattuna edelliseen kuukauteen.

Ohlsbomin mukaan lähiviikkoina on saatu lupaavia viitteitä siitä, että talouden suhdanteen pohjat on nähty ja käänne olisi vihdoin näköpiirissä.

– Suomalaiset teollisuusyritykset joutuvat kuitenkin vielä sinnittelemään läpi erittäin haastavasta markkinatilanteesta. Poikkeuksellisen pitkään laskeneet tilaukset painavat liikevaihtoja ja syövät alan yritysten puskureita sitä mukaa, kun aiemmin kertyneet tilauskannat ehtyvät. Myöskään viime viikkoisesta Euroopan keskuspankin korkokokouksesta ei saatu toivottuja apuja Suomen talouden vauhdittamiseksi, hän muistuttaa.

Ohlsbom toteaa, että Suomesta poiketen muun euroalueen luottamus tulevaan on jo reippaassa nousussa, ja Yhdysvaltojen talous puksuttaa totuttuun tapaan vahvassa kasvussa.

– Pidemmällä aikajänteellä myös meillä päästään varmasti nauttimaan vauhdilla toipuvan globaalin talouden vedosta, mutta sitä ennen kotimarkkinoita jarruttavat henkiset lukot pitäisi saada auki, hän arvioi.

Pieni ketju teollisuustuotannon viimeaikaisesta kehityksestä. Sekä koko valmistava teollisuus, että teknologiateollisuus edelleen tukevalla laskutrendillä. Tilausvirtojen perusteella laskutrendillä myös pysytään Q2 aikana. pic.twitter.com/hHMrEcACum

— Petteri Rautaporras (@PRautaporras) June 10, 2024

Teollisuuden liikevaihto yhä pudotuksessa huhtikuussa

Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden työpäiväkorjattu liikevaihto väheni tämän vuoden huhtikuussa 7,6 prosenttia viime vuoden huhtikuusta.

Liikevaihto laski useilla teollisuuden päätoimialoilla. Voimakkaimmin väheni kemianteollisuuden liikevaihto, joka oli 15,3 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Metsäteollisuuden liikevaihto väheni 9,0 prosenttia ja metalliteollisuuden liikevaihto 6,2 prosenttia vuodentakaisesta.

Liikevaihto kasvoi kaivostoiminnan ja louhinnan toimialoilla (2,5 %) sekä elintarviketeollisuudessa (0,6 %).

Vientiliikevaihto väheni huhtikuussa vuodentakaiseen verrattuna eniten kemianteollisuudessa, jonka liikevaihto oli 16,2 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.

Metsäteollisuuden vientiliikevaihto pieneni 10,9 prosenttia ja metalliteollisuuden vientiliikevaihto 1,1 prosenttia vuodentakaisesta.

Elintarviketeollisuuden vientiliikevaihto kasvoi 18,0 prosenttia. Vientiliikevaihto pysyi lähellä vuodentakaista tasoa tekstiiliteollisuuden toimialalla.

Myös kotimaan liikevaihto väheni huhtikuussa lähes kaikilla teollisuuden päätoimialoilla. Kotimaan liikevaihto laski eniten kemianteollisuudessa (-14,9 %) ja tekstiiliteollisuudessa (-11,5 %). Metalliteollisuuden kotimaan liikevaihto väheni 7,2 prosenttia ja metsäteollisuuden kotimaan liikevaihto 6,4 prosenttia vuodentakaisesta.

Kotimaan liikevaihto kasvoi ainoastaan kaivostoiminnan ja louhinnan toimialalla, 9,8 prosenttia vuodentakaisesta.
Teollisuuden kausitasoitettu liikevaihto kasvoi tämän vuoden huhtikuussa 3,4 prosenttia maaliskuuhun verrattuna. Maaliskuussa liikevaihto laski 5,6 prosenttia ja helmikuussa 1,9 prosenttia edeltävään kuukauteen verrattuna.

Panimo huomasi: Korkkidirektiivi lisää muovin käyttöä tuhansilla kiloilla

EU-direktiivi pakottaa muovipullojen korkit pysymään kiinni pulloissa. Muovijätteen vähentämiseksi ja kierrätyksen parantamiseksi tarkoitettu määräys kuitenkin paitsi ärsyttää kuluttajia, myös vaikuttaa lisäävän muovin käyttöä.

Tuoreimman havainnon on tehnyt virolainen juomajätti A Le Coq, ja siitä kertoo Viron yleisradioyhtiö ERR.

– Valmistamme vuositasolla noin 45 miljoonaa muovikorkillista tuotetta, sanoo ERR:lle A Le Coq -konsernin toimitusjohtaja Jaanus Vihand.

– Kun huomioi paljonko korkkeihin laitetaan nyt enemmän muovia, korkkeihimme kuluu vuositasolla nyt noin seitsemän tonnia enemmän muovia kuin aiemmin.

Vihand sanoo, että yhtiöllä on ollut aito halu parantaa asioita.

– Mutta ympäristönsuojelun näkökulmasta nyt tapahtuva ilmiö on päinvastainen.

Direktiivi jättää valmistajan ratkaistavaksi, millä tavoin korkki pysyy kiinni juomapullossa. Suurin osa järjestelyistä on kuitenkin osoittautunut tavalla tai toisella epäonnistuneiksi – jos ei muuten, niin kuluttajan näkökulmasta. Lähes jokainen muovikorkkien kanssa viimeisen vuoden aikana toiminut tuntee ilmiön, jossa pullosta lasiin kaadettaessa neste päätyykin liikkuvaan korkkiin, ja siitä pitkin pöytää. Toinen tuttu ilmiö on, että pullosta juodessa korkki sohii kuluttajan nenää.

Suomalaisen Olvi-konsernin omistama A Le Coq valmistaa tutun olutmerkkinsä lisäksi esimerkiksi siidereitä, mehuja, urheilu- ja energiajuomia sekä kivennäisvesiä.

Muovin käytön kasvaminen ei ole sinänsä uutta. Kun kertakäyttöisten muovituotteiden käyttöä koskevasta direktiivistä kerrottiin vuonna 2019, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto esitti laskelman, että muovin kulutus Suomessa lisääntyy noin puoli miljoonaa kiloa.

Suomessa noin 90 prosenttia muovipulloista palautui palautusautomaatteihin korkkeineen jo vuonna 2019, kun Yleisradio kertoi liiton laskelmasta.

Teollisuuden liikevaihto putosi maaliskuussa – taustalla myös poliittiset lakot

Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden työpäiväkorjattu liikevaihto väheni kuluvan vuoden maaliskuussa 16,0 prosenttia viime vuoden maaliskuusta.

Liikevaihto laski maaliskuussa kaikilla teollisuuden päätoimialoilla. Poliittiset työtaistelut vaikuttivat maaliskuun liikevaihtoon teollisuuden toimialoilla, mutta niiden vaikutusta ei kyetä erittelemään muista liikevaihdon kehitykseen vaikuttaneista syistä.

Voimakkaimmin väheni metsäteollisuuden liikevaihto, joka oli 18,4 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Lähes saman verran liikevaihto laski metalliteollisuudessa, 18,3 prosenttia vuodentakaisesta. Kemianteollisuudessa liikevaihto pieneni 18,0 prosenttia ja sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuollon toimialalla 17,8 prosenttia vuodentakaisesta.

Vientiliikevaihto väheni maaliskuussa lähes kaikilla teollisuuden päätoimialoilla. Vientiliikevaihto laski vuodentakaiseen verrattuna voimakkaimmin metalliteollisuudessa (24,7 %) ja metsäteollisuudessa (23,6 %). Kemianteollisuuden vientiliikevaihto oli 20,3 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Ainoastaan kaivostoiminnan ja louhinnan toimialalla vientiliikevaihto kasvoi.

Niin ikään kotimaan liikevaihto väheni useilla teollisuuden päätoimialoilla. Eniten kotimaan liikevaihto laski toimialoilla kemianteollisuus (12,1 %) ja kaivostoiminta ja louhinta (11,9 %).

Metsäteollisuuden kotimaan liikevaihto oli 8,0 prosenttia pienempi ja metalliteollisuuden kotimaan liikevaihto 2,5 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.

Kotimaan liikevaihto kasvoi eniten sähkö- ja elektroniikkateollisuuden toimialalla, 3,7 prosenttia vuodentakaisesta.

Teollisuuden kausitasoitettu liikevaihto väheni maaliskuussa 5,1 prosenttia helmikuuhun verrattuna. Helmikuussa liikevaihto laski 2,1 prosenttia ja tammikuussa liikevaihto kasvoi 5,7 prosenttia edeltävään kuukauteen verrattuna.

Teollisuuden tuottajahinnat laskussa

Tilastokeskuksen mukaan kotimaahan myytyjen teollisuustavaroiden tuottajahinnat laskivat 3,5 prosenttia, kun taas vientitavaroiden tuottajahinnat laskivat 5,9 prosenttia.

Teollisuuden tuottajahintojen laskuun vaikutti erityisesti perusmetallien, paperin ja paperituotteiden sekä sähkön halpeneminen edellisen vuoden maaliskuusta. Tuottajahintojen laskua hillitsi etenkin jätteen sekä koneiden ja laitteiden kallistuminen vuoden takaisesta.

Vientihintaindeksi laski 5,9 prosenttia ja tuontihintaindeksi laski 4,6 prosenttia vuodessa. Kotimarkkinoiden perushintaindeksi laski 3,3 prosenttia. Verollinen kotimarkkinoiden perushintaindeksi laski 2,8 prosenttia.

Vientihintaindeksin laskuun vaikutti erityisesti perusmetallien, paperin ja paperituotteiden sekä kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden halpeneminen edellisen vuoden maaliskuusta. Vientihintojen laskua hillitsi etenkin koneiden ja laitteiden kallistuminen.

Tuontihintaindeksin laskuun puolestaan vaikutti erityisesti perusmetallien sekä kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden halpeneminen vuoden takaisesta. Tuontihintojen laskua hillitsi etenkin raakaöljyn ja lääkevalmisteiden kallistuminen.

Helmikuusta maaliskuuhun teollisuuden tuottajahinnat laskivat 0,1 prosenttia. Tuottajahintoja laski erityisesti sähkön halpeneminen edelliseen kuukauteen verrattuna.

Tuottajahintojen laskua hillitsi etenkin raudan ja teräksen kallistuminen edelliseen kuukauteen verrattuna.