Yritykset arkistot

Pienten yritysten verotukseen tulee merkittävä muutos

Ville Mäkilä 19.06.2024 | 09:49

Jos yrityksen liikevaihto jää alle 20 000 euroon, sen ei vuoden 2025 alusta lähtien tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi eikä periä asiakkailtaan arvonlisäveroa. Tällä hetkellä raja on 15 000 euroa. Verohallinto kertoo asiasta tiedotteessa.

Kyse on arvonlisäverolakiin tulevasta muutoksesta, jota ei ole vielä vahvistettu.

– Vielä toukokuussa, kun hallitus antoi eduskunnalle esityksensä uudesta laista, vähäisen toiminnan raja oli 15 000 euroa. Eduskuntakäsittelyssä raja kuitenkin nousi 20 000 euroon. Jos liikevaihto jää siis alle 20 000 euron, yrityksen ei tarvitse myydä tuotteitaan tai palveluitaan arvonlisäverollisina, sanoo johtava veroasiantuntija Mika Jokinen Verohallinnosta tiedotteessa.

Yritys voi kuitenkin yleensä hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverolliseksi, vaikka sen liikevaihto jäisi alle 20 000 euron. Näin yritys voi vähentää arvonlisäveron, joka sisältyy liiketoimintaa varten tehtyihin hankintoihin.

Jatkossa vähäisen toiminnan raja määritellään kuluvan ja edellisen kalenterivuoden liikevaihdon perusteella.

– Vuoden 2024 liikevaihto vaikuttaa siis siihen, voiko yritys poistua rekisteristä vuonna 2025. Jos liikevaihto jää vuonna 2024 alle 20 000 euron ja yritys olettaa, että näin on myös vuonna 2025, se voi poistua alv-rekisteristä, sanoo Jokinen.

Jatkossa alv-rekisteriin tarvitsee ilmoittautua vasta, kun 20 000 euron alaraja ylittyy.

Samalla kun arvonlisäverotuksen vähäisen toiminnan raja nousee, arvonlisäveron alarajahuojennus poistuu vuoden 2025 alussa. Alarajahuojennus on verohelpotus yrityksille, jotka kuuluvat alv-rekisteriin ja joiden liikevaihto on alle 30 000 euroa.

Alarajahuojennusta voi vielä hakea vuodelta 2024.

Lakimuutoksen myötä suomalaiset pienyritykset voivat lisäksi hyödyntää toisten EU-maiden arvonlisäverohelpotuksia myydessään muihin EU-maihin.

Kasvuyritysten määrä on puolittunut vuodessa

Ilkka Ahtokivi 19.06.2024 | 07:20

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mukaan Suomen työnantajakentässä on nyt noin 11 000 kasvuyritystä, kun niitä vuotta aikaisemmin oli arviolta 19 500.

Kasvuyritysten osuus kaikista työnantajista on laskenut vuoden aikana 27 prosentista 14 prosenttiin, mikä alittaa koronaa ja Ukrainan sotaa edeltäneen vuoden 2019 tason (21 %).

Kasvuyrityksiksi lasketaan EK:n selvityksessä yritykset, jotka vastaustensa perusteella tavoittelevat vähintään kymmenen prosentin vuosikasvua ja jotka ovat saavuttaneet vähintään kymmenen prosentin kasvun edellisen vuoden aikana.

Vientiyrityksiä on nyt hieman enemmän kuin vuosi sitten, arviolta noin 23 000, kun niitä viime vuonna oli 22 000. Teollisuusyrityksistä vientiä tekee 64 prosenttia ja palveluyrityksistä 28 prosenttia. Yli 250 henkilöä työllistävistä suuryrityksistä 78 prosenttia tekee vientiä tai toimii muuten ulkomailla. Alle kymmenne henkilön mikroyrityksistä osuus on 26 prosenttia.

Tutkimuksesta vastannut EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen kuvaa yritysten näkymiä ennakko-odotuksia heikommiksi.

– Heikentyneiden kasvunäkymien ohella on huolestuttavaa, että konkursseihin liittyvät jatkuvuusnäkymät ovat vähintään yhtä huonot kuin vuodenvaihteessa. Nyt taloudessa ja korkomarkkinoilla kuitenkin näkyy valonpilkahduksia, jolloin kasvukäänne on mahdollinen.

EK:n pk-johtaja Petri Vuorio perää kasvua vauhdittavia toimenpiteitä.

– Vientiyritysten määrän kääntyminen kasvuun on signaali yritysten toivottavasti heräämässä olevista kasvuhaluista. Eritoten pk-yritykset ovat Venäjän-kaupasta vetäytymisensä jälkeen löytäneet uusia korvaavia vientimarkkinoita. Vain sata yritystä vastaa kahdesta kolmasosaa Suomen viennistä, joten uusien maailmanmarkkinoille suuntaavien pk-yritysten rooli kasvun tekijöinä on merkittävä, hän sanoo.

Vuorion mukaan samaan aikaan tarvitaan yhä uudistustoimia, joilla tuetaan pk-yrityskentän kasvukäännettä.

– EK pitää tärkeänä, että työ- ja elinkeinoministeriön parhaillaan valmistelema kasvuyrittäjyysohjelma tarjoaa pk-yritysten kasvuun ja keskisuuren MIttelstand-yrityskokoluokan vahvistamiseen konkreettisia, kunnianhimoisia ja mitattavissa olevia toimenpiteitä. Samoin ulkoministeriön uusi rooli vienninedistämisessä edellyttää kunnianhimoisia toimia ja tavoitteita palvellakseen yrityksiä parhaalla mahdollisella tavalla, hän sanoo.

Yrityskysely toteutettiin toukokuussa 2024 ja siihen osallistui 922 työnantajayritystä. Aineiston analyyseissä hyödynnettiin päätoimialojen ja yrityskoon mukaan laskettuja painokertoimia, jolloin tulokset ovat yleistettävissä suuntaa-antavasti työnantajayritysten perusjoukkoon.

Tietojenkalastelu nyt kuumimmillaan – perehdytä kesätyöntekijät ennen lomia

Ilkka Ahtokivi 17.06.2024 | 07:10

Keskuskauppakamarin mukaan asia voi olla jopa päinvastoin. Kun kesätyöntekijät aloittavat tehtävissään, näkevät rikolliset tahot siinä mahdollisuuden.

Keskuskauppakamarin hallinto- ja talousjohtaja Yvonne Backas muistuttaakin, että kesätyöntekijät on syytä perehdyttää ja ohjeistaa hyvin myös mahdollisiin ulkopuolelta tuleviin huijausyrityksiin.

– Aina, kun yritykseen tulee uusia työntekijäitä, heidät on syytä perehdyttää huolellisesti tietoturva-asioihin ja -käytänteisiin. Kesätyöntekijät eivät ole tästä poikkeus; huijausyrityksiä voi kohdistua myös heihin vakituisen väen lomaillessa, Backas sanoo.

Hänen mukaansa kesätyöntekijät kannattaa opastaa tietoturva-asioihin viimeistään ennen varsinaisen kesälomakauden alkua, kun vakituiset työntekijät lähtevät lomalle.

– Kannattaa opastaa, kuinka huijaustilanteissa toimia. On tärkeää, että myös se käydään läpi, kehen otetaan yhteyttä, ja mikä on oikea tapa raportoida epäillystä tietojenkalasteluyrityksestä. Ja tietenkin myös se, kuinka toimia, jos huijari pääsee tavoitteeseensa ja yrityksen turvallisuus vaarantuu, Backas listaa.

Hän muistuttaa, että tietoturva on koko yrityksen ja jokaisen työntekijän vastuulla. Siksi myös vakiväki kannattaa perehdyttää mahdollisten huijausyritysten tunnistamiseen ja oman tietoturvan lisäämiseen.

– Ei nämä asiat tietenkään koske vain kesätyöntekijöitä vaan kaikkia. Rikolliset tahot saattavat kuitenkin käyttää tilannetta hyväkseen juuri kesällä, kun työpaikat ovat täynnä kesäsijaisia, Backas sanoo.

Yrityksen kannattaa tehdä ainakin tämä

1. Perehdytä henkilöstö yrityksen tietoturvakäytänteisiin ja -ohjeisiin, muista myös huolehtia kesätyöntekijöiden huolellisesta perehdytyksestä.
2. Huolehdi yrityksen laiteturvallisuudesta ja esimerkiksi siitä, että laitteisiin ja ohjelmiin on viimeisimmät ohjelmistopäivitykset tehty, myös kesäaikaan.
3. Kannusta henkilöstöä kiinnittämään huomiota salasanoihin ja esimerkiksi siihen, miten luoda hyviä salasanoja ja salasanojen vaihtamisen tiheyteen. Salasanojen hallintaohjelma voi olla hyvä apu henkilöstön käyttöön.
4. Suosi palveluita, joissa monivaiheinen tunnistautuminen on mahdollistettu.

Kohonneet kustannukset heikenteet yritysten vientinäkymiä

Konsta Tarnanen 14.06.2024 | 08:40

Kauppakamarien tuoreen vientijohtajakyselyn mukaan yli 40 prosenttia vastanneista yrityksistä kokee kohonneiden kustannusten heikentäneen vientinäkymiään. Maaliskuussa tehdyn kyselyn perusteella vastaava luku oli vain seitsemän prosenttia.

Kyselyyn vastasi lähes sata vientiä harjoittavaa kauppakamarien jäsenyritystä ympäri Suomen. Kysely tehtiin toukokuun viimeisellä viikolla. Yritykset saivat valita kolme tärkeintä tekijää, jotka heikentävät vientinäkymiä.

Kohonneiden kustannusten lisäksi taantuva maailmantalous sekä geopoliittinen epävarmuus saivat tässä kyselyssä korkeammat tulokset kuin maaliskuussa. Tuolloin kyselyyn vastanneiden yritysten kokemukseen vientinäkymistä vaikuttivat lakkojen vuoksi logistiset häiriöt.

– Talouden suhdannetta ohjaavat isot ajurit, kuten korkopolitiikka, vientikysyntä ja kotitalouksien ostovoiman kehitys ovat kaikki olleet alkuvuodesta heikkoja, mikä näkyy myös kohonneissa kustannuksissa. Samalla on huomattavaa, että kansainväliset jännitteet ja geopoliittinen epävarmuus heijastuvat aiempaa vahvemmin kyselyymme vastanneiden vientiyritysten arvioihin vientinäkymistään, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo tiedotteessa.

Geopoliittisen epävarmuuden osuus nousi kyselyssä merkittävästi. maaliskuussa vain 14 prosenttia yrityksistä koki sen heikentävän vientinäkymiä, kun taas toukokuussa luku oli jo 36 prosenttia. Taantuvan maailmantalouden osalta vastaavat luvut olivat 36 prosenttia maaliskuussa ja lähes 60 prosenttia toukokuussa.

– Vientijohtajakyselyn tulokset osoittavat, että haastava globaali talousympäristö sekä talouden epävarmuus vaikuttavat edelleen suomalaisyritysten vientinäkymiin sekä tulevaisuuden odotuksiin, toteaa Pohjanheimo.

Maaliskuussa lakkojen aiheuttamat logistiset häiriöt vaikuttivat merkittävästi yritysten vientinäkymiin. Silloin noin 40 prosenttia yrityksistä koki niiden heikentävän vientinäkymiä. Toukokuun kyselyssä enää kymmenen prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä koki logististen häiriöiden heikentävän vientinäkymiä.

– Luvut osoittavat, että kevään lakot haittasivat merkittävästi yritysten vientiä. Onneksi itse aiheutettu haitta eli lakot loppuivat, yrityksillä on muitakin murheita viennin suhteen riittämiin, Pohjanheimo sanoo.

Pieniä valonpilkahduksiakin kyselyn perusteella on havaittavissa.

– Maaliskuussa vielä 85 prosenttia yrityksistä totesi heikon kysynnän vaikuttavan vientinäkymiin, mutta toukokuun kyselyssä näin koki 67 prosenttia yrityksistä. Luku on vieläkin korkea, mutta suunta on onneksi selkeästi alaspäin, toteaa Pohjanheimo.

Yrittäjät pettyivät: Vaikea ymmärtää, monen yrittäjän kesä pilalla

Ilkka Ahtokivi 11.06.2024 | 15:36

Mietinnössä esitetään arvonlisäkorotuksen voimaantuloa alkuperäisen aikataulun mukaan jo syyskuun alussa.

– Olisimme odottaneet edes kuukauden lisäaikaa sopeutumiseen, joka koskee lähtökohtaisesti kaikkia arvonlisäverovelvollisia. Monen yrittäjän kesä on pilalla, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki sanoo.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta ei esitä muutosta arvonlisäveron korotuksen voimaantuloon 1. syyskuuta 2024. Hallitus päätti aiemmin kehysriihessään arvonlisäveron yleisen kannan korottamisesta 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Hallituksen esityksessä ehdotetaan voimaantuloajankohdaksi 1. syyskuuta 2024.

– Märkä rätti päin naamaa. Tätä on vaikea ymmärtää, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki sanoo.

Alv-korotus edellyttää yrityksiltä useita toimenpiteitä.
–  On suorastaan häkellyttävää, ettei valtiovarainvaliokunta tunnistanut yritysten huolta liian tiukan voimaantuloaikataulun aiheuttamista hankaluuksista. Hätäily iskee etenkin pienimpiin yrityksiin, Kurki jatkaa.

– Erityinen pettymys tämä on noin 70 000 kvartaali-ilmoittajalle, joille voimaantulo syyskuun alusta aiheuttaa kolmannen vuosineljänneksen osalta lisää ylimääräistä työtä. Pidennettyjen verokausien tarkoituksena on helpottaa arvonlisäverotuksesta yrityksille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa, mikä tässä jää tältä osin toteutumatta.

Valiokunta ei esitä muutosta voimaantuloon valtiontaloudellisista syistä. Kuukauden lykkäyksellä voimaantuloon olisi ollut pieni fiskaalinen vaikutus, ja Suomen Yrittäjät pitää valtiontalouden tasapainottamistoimia välttämättömänä. Kokonaisuutena arvioiden Kurjen mielestä tätä ei silti voi pitää kohtuullisena.

Oppositiopuolueista sosialidemokraatit ja keskusta olisivat myöhentäneet voimaantuloa vuodenvaihteeseen ja korottaneet arvonlisäveron yleistä kantaa 25 prosenttiin 25,5 prosentin sijaan.

– Onhan se ironista, että oppositiopuolueista kyllä löytyy ymmärrystä, muttei hallitukselta, jonka hallitusohjelma on yrittäjämyönteinen, ja jolla on ollut yritysmyönteisiä esityksiä, Kurki sanoo.

Tämä asia vaarantaa Suomessa 90000 työpaikkaa

Ilkka Ahtokivi 07.06.2024 | 09:23

Suomalaisyritykset ovat verrokkimaita huomattavasti huonommin valmistautuneita sukupolvenvaihdokseen, mikä lisää vaihdokseen liittyviä johtamis- ja liiketoimintariskejä.

Tulokset selviävät talous-, palkka-, HR- ja neuvonantopalveluja sekä teknologiaratkaisuja tarjoavan Azetsin yritysbarometrista, joka toteutettiin Pohjoismaissa, Britanniassa ja Irlannissa.

Peräti 37 prosenttia suomalaisyrityksistä ilmoitti, etteivät ne ole ajatelleet seuraajasuunnittelua lainkaan. Vastaajista 18 prosenttia kertoi panostaneensa siihen jonkin verran. Vain kaksi prosenttia yrityksistä sanoi integroineensa seuraajasuunnittelun täysin osaksi strategiaansa.

Kansainvälisessä vertailussa Suomen luvut ovat heikkoja. Kaikkien kyselyyn vastanneiden maiden vastaajista keskimääräisesti 15 prosenttia ei ole ajatellut seuraajasuunnittelua lainkaan, 27 prosenttia on ajatellut sitä jonkin verran ja seitsemän prosenttia kertoo integroineensa seuraajasuunnittelun täysin osaksi strategiaa.

– Ei riitä, että yrityksissä keskustellaan epävirallisesti seuraajasuunnittelusta, vaan se tulisi ottaa selkeästi mukaan strategisessa suunnittelussa. Kyse on asiasta, joka vaikuttaa merkittävästi yritystoiminnan jatkuvuuteen ja liiketoiminnan riskeihin, painottaa toteaa Azets Suomen toimitusjohtaja Ulla Nikkanen.

Kyselytutkimuksen mukaan yrityksen koko vaikuttaa siihen, miten huolellisesti seuraajasuunnitteluun valmistaudutaan eli pienemmissä huonommin kuin suurissa.

– Suuremmissa yrityksissä asiaan paneudutaan selvästi huolellisemmin, joten erityisesti pienempien yritysten kannattaisi ottaa sukupolvenvaihdos tai muut liiketoiminnan jatkuvuuden vaihtoehdot pohdintaan ja osaksi strategista suunnittelua. Pk-yrityksillä on Suomen kansantaloudessa merkittävä rooli, joten asian lykkääminen hamaan tulevaisuuteen ei ole viisasta, maamme kansantaloudenkaan kannalta, Nikkanen toteaa.

Vaarana menettää on 90 000 työpaikkaa

Myös Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen on huolissaan suomalaisten yritysten toiminnan jatkuvuudesta.

Suomessa on 14 000 yritystä, joissa omistajanvaihdos on ajankohtainen. Näissä yrityksissä on 90 000 työpaikkaa. Osalle yrityksistä tulisi löytää ostaja ja osassa voisi valmistautua sukupolvenvaihdokseen.

– Jos yrityksessä ei aktiivisesti mietitä sen toiminnan seuraava vaihetta, on vaarana, että me menetämme nämä yritykset ja sitä kautta myös kaikki niissä olevat työpaikat eri puolilla Suomea, Vanhala-Harmanen toteaa.

Syitä suomalaisyritysten passiivisuuteen hän hakee sekä taloudellisesti haastavista vuosista että suomalaisesta ilmapiiristä.

– Takana on nyt useampia haastavia vuosia ja monissa yrityksissä on ehkä keskitytty selviämiseen, jolloin energiaa ei ole jäänyt tulevaisuudensuunnitteluun. Taloudellisesti haastavat ajat ovat kestäneet meillä pidempään kuin muualla, Vanhala-Harmanen sanoo.

– Toisaalta myös suomalaisyrityksissä on nähtävissä vähemmän aktiivista tulevaisuudensuunnittelua kuin muualla: meillä on valtavasti aivan pieniä mikroyrityksiä, joilla ei ole aikomustakaan kasvaa. Jos yrityksessä ei suunnitella tulevaisuutta, ei suunnitella kasvuakaan. Tähän toivoisin sellaista muutosta, että yrityksissä suunniteltaisiin tulevaisuutta ja seuraava vaihetta, hän jatkaa.

Tilastokeskuksen mukaan yrittäjävetoisia ns. Mittelstand-kokoisia eli keskisuuria (50-499 henkeä) työnantajayrityksiä on Suomessa vain vajaa tuhat. Mitä isommaksi pk-yritys kasvaa, sitä harvemmin se on enää kasvollisen yrittäjän omistuksessa.

Yli 50 hengen Mittelstand-kokoluokassa yrittäjävetoisia on vain 27 prosenttia. Suomen hallituksen tavoitteena on tuplata yrittäjävetoisten Mittelstandien määrä.

Näiden yritysten merkitys kansantaloudelle on kuitenkin suuri. Niiden osuus yrityskannasta on alle prosentti, mutta osuus yksityisistä työpaikoista on reilusti yli neljänneksen ja liikevaihdosta lähes kolmannes. Erityisen hyödyllisiä ovat yrittäjien tai perheyritysten omistamat Mittelstandit.

– On siis maamme kannalta aivan ratkaisevaa, että pienet yritykset haluavat kasvaa suuremmiksi. Kasvu ei tapahdu vahingossa, se vaatii yrittäjiltä tulevaisuudensuunnittelua, ja se pitää sisällään myös suunnittelua yrityksen omistaajuuden muutoksista, Azetsin Nikkanen kiteyttää.

Raskas sääntely voi karkoittaa startupit muualle

Ville Mäkilä 06.06.2024 | 15:04

Danish Entrepreneurs julkaisi yhdessä Suomen startup-yhteisön ja monen muun eurooppalaisen startup-yhdistyksen kanssa selvityksen, jonka tuloksista nousee esille ainakin yksi erittäin huolestuttava asia.

Eurooppalaiset startupit näkevät raskaan regulaation suurimpana haasteena kasvulleen. Jopa osaavan työvoiman puute ja makrotaloudelliset haasteet nähdään tällä hetkellä pienempänä ongelmana.

26 prosenttia kyselyyn vastanneista startupeista Euroopassa totesi regulaation olevan keskeisin haaste, kun vastaava luku startupeilla Yhdysvalloissa oli vain 13 prosenttia. Yhdysvalloissa keskeisimmäksi haasteeksi nähtiin makrotaloustilanteesta johtuvat haasteet, jotka ovat ongelma myös globaalisti, sillä Yhdysvallat on yksi tärkeimmistä markkinoista eurooppalaisille startup-yrityksille.

Euroopan näkökulmasta regulaatio suurimpana haasteena on huolestuttavaa siksi, että se on EU:n sisältä kumpuava ja itse aiheutettu ongelma.

– Euroopan unioni ei ole oppinut vuosien saatossa läksyistään. Toimiessani Euroopan parlamentin ja ympäristö- ja elintarviketurvallisuus valiokunnan jäsenenä 2009-2014 taistelin kovasti jo tuolloin avoimemman sääntelyn puolesta. GMO tai Novel Food -elintarvikelainsäädännön osalta emme ole vieläkään muun maailman tasolla, Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen sanoo tiedotteessa.

Pakarinen toimi keskustan europarlamentaarikkona vuosina 2009-2014.

Startup-yritykset ovat usein korkean teknologian skaalautuvia ja erittäin tuottavia yrityksiä. Kasvaessaan onnistuneesti ne tuottavat valtavan määrän uusia työpaikkoja ja verotuloja. Kun vertailemme Yhdysvaltojen ja Euroopan suurimpia yrityksiä, ero on selkeä. Maailman 10 arvokkaimmasta yrityksestä peräti 6 on startup-lähtöisiä teknologiayrityksiä Yhdysvalloista, kuten Apple, Google, Amazon, Meta ja Microsoft.

Eurooppalainen sääntelykehikko saattaa aiheuttaa sen, ettei EU:n sisämarkkinoilta voi aidosti kasvaa globaaleja teknologiajättejä. Juuri hiljattain suomalaisen VTT:n teknologiaa kaupallistava startup-yritys Onego Bio päätti investoida ensimmäiseen tuotantolaitokseen Yhdysvaltoihin, eikä Eurooppaan hitaiden lupaprosessien vuoksi. Onego Bio valmistaa munanvalkuaisen tärkeintä proteiinia, ovalbumiinia, teknologian avulla ilman tuotantoeläimiä. Markkina, johon Onego Bio tähtää on arvoltaan noin 300 miljardia euroa.

Sama lupaprosessi, joka Euroopassa kestää noin neljä vuotta, kestää Yhdysvalloissa vain yhdeksän kuukautta. Startup-yritykset pelkäävät, että työpaikat ja teknologian kehitys saattavat pitkällä aikavälillä siirtyä Yhdysvaltoihin Euroopan sijasta.

– Eli Suomessa investoidaan ja kehitetään kriittistä osaamista ja teknologiaa, mutta iso osa taloushyödyistä ja kasvusta realisoituu EU:n ulkopuolella. Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa tukahduttaa uutta yritystoimintaa raskaalla sääntelykehikolla ja hitailla lupaprosesseilla, Suomen startup-yhteisö painottaa tiedotteessa.

Kotimaisesta näkökulmasta asiasta tekee merkittävän se, että tuoreen Invest Europen tilaston mukaan pääomasijoittajien kiinnostus suomalaisyrityksiin on pysynyt korkealla maailmantalouden epävarmuudesta huolimatta ja olemme ykkössijalla eurooppalaisissa pääomasijoitustilastoissa. Euroopan keskitasoon verrattuna suomalaiset yritykset ovat keränneet lähes kaksi kertaa enemmän pääomasijoituksia suhteessa BKT:een.

– Eurooppa menettää pelin. Sääntelemme itsemme kuoliaaksi ja ajamme huipputeknologian esimerkiksi ruoka- tai lääketeknologiassa lisenssioimaan tuotteensa Singaporeen tai Yhdysvaltoihin. Tästä on kiinni koko Euroopan tulevaisuus ja kasvu. Tulevan komission ja parlamentin on oltava rohkeita ja antaa tilaa kokeiluille ja suurille globaaleille innovaatioille, muuten kuihdumme, Pakarinen sanoo.

Suomalaisyritykset vetäytyneet pois Venäjältä

Ilkka Ahtokivi 06.06.2024 | 07:49

Kauppakamarien tuore vientijohtajakysely osoittaa, että suomalaisyrityksillä ei enää ole liiketoimintaa Venäjällä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 2,2 prosentilla on vetäytymisprosessi vielä kesken, mutta varsinaista liiketoimintaa kenelläkään ei Venäjällä enää ole.

Sama kysymys on esitetty kauppakamarien vientiä harjoittaville yrityksille Venäjän hyökkäyssodan alettua ja toukokuun kysely on ensimmäinen kerta, kun yhdelläkään yrityksellä ei ole enää aktiivista liiketoimintaa Venäjällä.

Kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan alkoi helmikuussa 2022, 78 prosentilla kyselyyn vastanneista yrityksistä oli liiketoimintaa Venäjällä. Vuoden päästä sodan alkamisesta reilulla kuudella prosentilla oli vielä liiketoimintaa Venäjällä ja 13 prosentilla oli vetäytymisprosessi kesken.

– Suomalaisyritykset ovat poistuneet esimerkillisesti Venäjältä. Vetäytymisprosessit aloitettiin heti sodan alettua, eivätkä ne ole olleet kaikille yrityksille helppoja. Nyt näyttää siltä, että ne on saatu kutakuinkin päätökseen, sanoo Keskuskauppakamarin kv-asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo.

Yrityksiltä kysyttiin myös, ovatko ne kohdanneet Venäjän vastaisten pakotteiden kiertämisyrityksiä. Vastanneista noin 33 prosenttia oli kohdannut kiertämisyrityksiä ja noin 61 prosenttia ei ollut. Yrityksistä 6,5 prosenttia ei osannut sanoa, onko kiertämisyrityksiä ollut.

Pohjanheimon mukaan pakotekiertoa havainneiden ja kohdanneiden yritysten määrä on kasvanut vuoden aikana koko ajan, kun olemme asiasta kysyneet.

– Voi olla, että suomalaisyritykset ovat valppaampia ja tietoisempia tai sitten sanktioiden kiertoyritysten määrä on vain kasvanut. Hyvä seikka on se, että yritykset tiedostavat pakotteiden kiertopyrkimykset entistä paremmin; niiden vientiyritysten määrä, jotka eivät osaa sanoa, onko pakotekiertoa havaittu, on laskenut selvästi koko ajan, toteaa Pohjanheimo.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä Ukrainan jälleenrakentamiseen aikoo osallistua reilu 30 prosenttia. Hieman suurempi määrä, noin 33 prosenttia ei aio osallistua ja 37 prosenttia ei vielä osaa sanoa.

– Sellaisten yritysten määrä, jotka aikovat osallistua Ukrainan jälleenrakentamiseen, on kyselyjemme mukaan ollut hienoisessa kasvussa. Tämä on hyvä asia, sillä Ukrainan pyrkiessä rakentamaan maansa uudelleen, suomalaisyrityksillä on paljon osaamista ja annettavaa, Pohjanheimo sanoo.

Kauppakamarien vientijohtajakysely tehtiin 28.-31.5.2024 ja siihen vastasi 93 vientiyritystä ympäri Suomen. Kolmasosa vastanneista yrityksistä työllistää yli 250 henkilöä, kolmas osa 50-249 henkilöä ja kolmasosa alle 50 henkilöä. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse ja siihen pystyi vastaamaan vain yhden kerran.

Työmarkkinoiden uudistukset lisäävät yritysten halua investoida

Ilkka Ahtokivi 16.05.2024 | 08:02

Kauppakamarien kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes 40 prosenttia kertoo, että hallituksen työmarkkinauudistukset lisäävät niiden investointihalukkuutta joko merkittävästi tai jonkin verran.

Noin puolet vastanneista yrityksistä arvelee, ettei uudistuksilla ole vaikutusta ja vain 5,7 prosenttia arvelee uudistusten vaikutusten vähentävän investointihalukkuutta

Työmarkkinauudistuksilla tarkoitetaan paikallisen sopimisen edistämistä, poliittisten lakkojen rajoittamista, ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastusta ja sosiaaliturvan kannustinloukkujen purkamista.

– Kun 40 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä kokee uudistusten vaikutukset investointihalukkuutta kasvattavina eli aikoo lisätä investointeja, on tällä merkittävä positiivinen vaikutus Suomen talouteen, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Romakkaniemi muistuttaa, että muutosten vaikutukset eivät näy heti vaan pienellä viiveellä.

– Muutosten positiiviset vaikutukset näkyvät taloustilanteessa tulevina vuosina. Yritykset reagoivat, kun lakimuutokset tulevat voimaan ja niiden vaikutukset näkyvät yrityksille käytännössä, Romakkaniemi sanoo.

Hän uskoo, että moni nyt vielä muutosten tuomiin mahdollisuuksiin neutraalisti suhtautuva yritys tulee huomaamaan, että uudistuksilla on monenlaisia myönteisiä vaikutuksia.

– Työmarkkinauudistukset ovat juuri sellaisia signaaleja, joita yritykset nyt kaipaavat, jotta niiden luottamus tulevaan kasvaa ja ne uskaltavat investoida ja palkata uusia työntekijöitä. Nämä uudistukset luovat vakautta ja sitä myötä yritysten luottamusta eli hyvinvointia koko Suomelle, Romakkaniemi sanoo.

Kauppakamarien kysely tehtiin 6.-8.5.2024 ja siihen vastasi 1 882 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.

Yli 40 prosenttia johtajista uskoo yrityksensä kassavirran vahvistuvan

Ilkka Ahtokivi 15.05.2024 | 08:18

Intrumin Eurooppalaisen yritysten maksutaparaportin mukaan suomalaisissa yrityksissä asennoidutaan hieman positiivisemmin talouden kasvuun kuin eurooppalaiset keskimäärin.

Suomalaisyrityksistä 30 prosenttia kokee olevansa paremmassa taloudellisessa asemassa kuin vuosi sitten.

Pandemian jälkeen vuosi 2023 oli yhä hyvin haastava monelle yritykselle inflaation, korkotason nopean nousun ja geopoliittisen epävarmuuden keskellä. Suomalaiset yritykset ovat taloudellisen epävarmuuden vallitessa keskittyneet toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen.

Silti yli neljä kymmenestä (42 %) suomalaisesta vastaajasta arvioi, ettei heillä ole suuria huolia organisaationsa kassavirrasta lähitulevaisuudessa. Luku on merkittävästi suurempi kuin Euroopassa, jossa keskimäärin kolmannes vastaajista oli tätä mieltä.

– Tutkimuksemme kertoo, että 30 prosenttia suomalaisyrityksestä kokee olevansa paremmassa taloudellisessa asemassa kuin vuosi sitten. Vaikka suomalaiset yritysjohtajat kokevat useammin, että liikevaihdon kasvu on alle odotetun tason, kasvava määrä suomalaisyrityksistä sanoo, että heidän liiketoimintansa vahvistuu vuosi vuodelta enemmän. Ilahduttavaa on, että yli puolet suomalaisyrityksistä haluaa kasvaa, mutta edelleen korkeat korot ja käytännön haasteet kuten maksujen ja kassavirran hallinta, ovat esteenä, kuvailee Intrumin kaupallinen johtaja Juha Iskala.

Lainakulut hillitsevätkin edelleen investointeja, mutta suurin osa yrityksistä niin Suomessa kuin Euroopassa odottaa korkojen lähtevän laskuun seuraavien 24 kuukauden aikana. Lähes kolmannes (29 %) suomalaisyrityksistä näkee maksuviiveet investointien ja kasvun esteenä, mikä on hieman vähemmän kuin Euroopassa keskimäärin (33 %).

Kasvua haetaan digitaalisista liiketoiminnoista ja laajentumisesta kotimaassa

Valtaosa suomalaisista yrityksistä näkee uusien digitaalisten liiketoimintamallien kehittämisen (63 %) ja laajentumisen kotimarkkinoilla (55 %) houkuttelevana mahdollisuutena.

Sen sijaan kansainväliset laajentumismahdollisuudet Euroopassa (35 %) nähdään hieman pessimistisemmin kuin muualla Euroopassa. Tähän voivat vaikuttaa maantieteellinen etäisyys ja korkea kustannustaso.

Haasteena liiketoiminnan laajentumisessa EU:n ulkopuolelle nähdään erityisesti lakiin ja sääntelyyn liittyvät kysymykset. Suomalaiset yritykset osoittavat myös paineensietokykyä geopoliittisen riskin suhteen, sillä vain 38 prosenttia vastaajista sanoo, että geopoliittinen epävakaus teki heistä varovaisempia laajentumisen suhteen Euroopassa.

Yli puolet suomalaisyrityksistä hakee kasvua kehittämällä digitaalisia liiketoimintoja sekä laajentumalla kotimarkkinoilla.

– Kun katsotaan tilastoja, suomalaisyritysten luottotappiot ja asiakkaiden maksuviiveet ovat vähentyneet vuosi vuodelta. Yrityksillä on siis potentiaalisesti paremmat mahdollisuudet investoida kasvuun. Paljon riippuu nyt siitä, milloin korot vihdoin tulevat alas. Vaikka elinkeinoelämän ja kuluttajien suhdannebarometri huhtikuun lopussa oli vielä hyvin mollivoittoista luettavaa, talouden odotetaan kääntyvän kasvuun loppuvuonna kysynnän vahvistuessa, Iskala jatkaa.

Eurooppalainen yritysten maksutaparaportti (European Payment Report) antaa tietoa maksukäyttäytymisen haasteista ja mahdollisuuksista, joita yritykset kohtaavat Euroopassa ja useilla sektoreilla. Raportti perustuu ulkopuolisen tutkimustoimiston, Longituden, 25 Euroopan maassa teettämään kyselyyn.

Vuoden 2024 kyselyyn osallistui yhteensä 9 225 pientä, keskisuurta ja suurta yritystä 15 toimialalta. Vastaajina oli talousjohtajia tai muita henkilöitä, joilla oli taloudellista tietämystä yrityksestä, jossa he työskentelevät. Yritykset on valittu satunnaisesti B2B-tietokannasta. Tutkimuksen kenttätyö tehtiin joulukuun 2023 ja maaliskuun 2024 välisenä aikana.

Kuntien kerrotaan huomanneen yrityspalveluiden merkityksen

Arno Rydman 14.05.2024 | 16:38

Kunnat suoriutuvat parhaiten yrityspalveluiden järjestämisessä ja heikoiten hankintojen toteuttamisessa, kertoo Suomen Yrittäjien tiistaina julkistettu Yrittäjien kuntabarometri.

Taloustutkimus kysyi Suomen Yrittäjien toimeksiannosta yrittäjiltä mielipiteitä yrityksen kotikunnan toiminnasta. Kysely tehtiin 1.2.–8.4.2024, ja siihen vastasi 9 627 yrittäjää eri puolilta Suomea.

Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys on yrittäjille elinkeinopolitiikassa ylivoimaisesti tärkeintä. Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Petri Salmisen mukaan kuntien ja yrittäjien välisen suhteen täytyy toimia saumattomasti.

– Yritykset eivät ole kunnille ainoastaan työpaikkojen tai verotulojen lähde, vaan myös ensiarvoisen tärkeitä elinvoiman ja palvelujen tuottajia. Aito yhteistyö sekä yrittäjien toiminnan ja tarpeiden ymmärrys luovat perustan paremmille palveluille ja yritysten investoinneille, Salminen toteaa tiedotteessa.

– Yritysten merkittävästä roolista kotikuntiensa elinvoiman rakentajina puhutaan paljon. Konkreettisesti tämä näkyy esimerkiksi kesätapahtumissa, joulukatujen avajaisissa ja paikallisten urheiluseurojen toiminnassa, joiden mahdollistajina on poikkeuksetta laaja joukko oman kuntansa elinvoimaan ja palveluihin sydämellään suhtautuvia paikallisia yrittäjiä.

Yrittäjän peruspalvelut

Suomen Yrittäjien kunta- ja elinkeinoasioiden päällikön Tanja Matikaisen mukaan yrittäjät odottavat kunnalta positiivista asenneilmapiiriä yrityksiä kohtaan sekä yrityspalveluita, jotka ovat yrittäjän peruspalveluita.

– Kyselyn mukaan kunnat ovat parantaneet yrityspalveluiden järjestämistä, jonka yrittäjät kokivat nyt parhaiten onnistuneeksi elinkeinopolitiikan osa-alueeksi. Tämä on todella hieno kehitys, Matikainen sanoo.

– Samaan aikaan kuitenkin kuntapäättäjien asenteisiin liittyvät elinkeinopolitiikan osa-alueet eli elinkeinopolitiikan asema kunnassa ja kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys ovat laskeneet merkittävästi. Hankinnat koetaan nyt heikoimmin onnistuneeksi elinkeinopolitiikan osa-alueeksi. Toisin sanoen yrittäjien odotukset ja niiden toteutuminen eivät kohtaa.

Aloittavan yrittäjän palvelut tärkeimpiä

Yrittäjien mielestä parhaiten kunnat hoitavat yrityspalvelut, koulutuksen ja osaamisen sekä infrastruktuurin (esim. kulkuväylät, vesijohdot, tietoliikenneverkot). Vuonna 2022 infrastruktuuri oli ykkönen, toisena yrityspalvelut ja kolmantena elinkeinopolitiikan asema kunnassa.

Yrityspalveluista kysyttiin tarkemmin, mitkä palvelut yrittäjät kokevat tärkeimmiksi. Kärkeen nousivat aloittavan yrityksen palvelut, rahoitus- ja investointineuvonta ja verkostoituminen. Sen sijaan kansainvälistymis- ja mentorointipalveluita yrittäjät eivät näytä kunnilta juuri kaipaavan.

Aloittavan yrittäjän palvelut koettiin tärkeimmäksi palveluksi myös edellisinä vuosina.

– Kokeneet yrittäjät ymmärtävät aloittavan yrittäjän palvelujen tärkeyden. Siksi kuntien tulee siihen panostaa. Rahoitus- ja investointineuvonta on yritysneuvonnan kovinta ydintä yrityksille ja peruspalvelua yrittäjälle. On hieno huomata, että kunnat ovat huomanneet yrityspalveluiden merkityksen, toteaa Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan johtaja Harri Jaskari.

– Sujuvat lupapalvelut ovat listalla neljäntenä. Vuonna 2022 se oli toisena. Kaavoituksen hitaus on merkittävä este yritysten ja kaupunkiseutujen kasvulle erityisesti suurissa kaupungeissa. Pitää nopeasti laajentaa kumppanuuskaavoitusta. Siinä julkinen sektori keskittyy kaavoitushankkeiden johtamiseen ja ripeään lupakäsittelyyn. Yksityinen sektori voi auttaa varsinaisessa kaavojen tekemisessä.

Jaskarin mielestä yrittäjien antama heikko arvio kuntien tekemistä julkisista hankinnoista on huolestuttavaa.

– Onko syynä se, että kunnat ja hyvinvointialueet ovat entistä enemmän hankkineet palvelut ilman kilpailutusta omilta yhtiöiltään? Tällöin kunnat eivät ole ymmärtäneet rooliaan yrittäjyyden kasvualustana, Jaskari sanoo.

Verkkouutiset

Yritykset