EU-komissio arvioi marraskuussa julkaistussa talousennusteessaan, että Suomen julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta nousee ensi vuonna 61 prosenttiin. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan julkisen velan osuus bkt:sta ei saa ylittää 60 prosenttia.
Talouskomissaari Olli Rehn on varoitellut, että Suomelle saatetaan määrätä sakko, mikäli tilannetta ei korjata. Esimerkiksi Belgia joutui kaksi vuotta sitten valitsemaan miljardin euron sakon tai säästötoimet.
Aalto-yliopiston professorin Sixten Korkmanin mielestä äkkinäiset toimenpiteet velan leikkaamiseksi siksi, että 60 prosentin raja ylittyy, olisivat suhteettomia.
– Varmaan Olli Rehn tulee tästä mekkaloimaan, mutta minä sanoisin, että jos ensi vuonna on sellainen tilanne, että talous on hyvin, hyvin heikossa hapessa, koska nyt kotimarkkinatkin ovat kääntymässä laskuun, niin en minä lähtisi äkkijyrkkään talouspolitiikan kiristämiseen, vaan sanoisin, että ongelma on ratkottava vuosien saatossa, Korkman sanoo.
Komissio tarkastelee Suomen tilannetta seuraavan kerran kevätennusteessaan. Komissio ei vielä syksyllä ryhtynyt toimenpiteisiin, koska se katsoi velkasuhteen nousun johtuvan heikosta talouskasvusta.
Korkman ei ole erityisen huolissaan Suomen valtion velasta.
– Kyllä se nyt vaan on niin, että maailmalla on niin paljon meitä raskaammin velkaantuneita maita, hän sanoo.
