Valtiovarainministeriö julkisti tänään keskiviikkona taloudellisen katsauksensa. Ministeriö ennustaa kuluvalle vuodelle 1,4 prosentin talouskasvua, ensi vuodelle 1,0 prosentin kasvua ja 1,3 prosentin kasvua vuodelle 2018.
– Tänä vuonna on suhdannehuippu, ja sitten on odotettavissa vaimeampaa kasvua, kansantalousosaston suhdanneyksikön päällikkö Mika Kuismanen sanoi.
Kuluvan vuoden kasvu tulee pitkälti kotimaisesta kysynnästä, erityisesti yksityisestä kulutuksesta ja yksityisistä investoinneista. Ensi vuoden vaimeampaan kasvuun vaikuttavat maailman talouden tilanne ja kilpailukykypaketti.
Valtiovarainministeriön ennusteessa on huomioitu kilpailukykypaketti siltä osin, kuin sen kansantaloudelliset vaikutukset pystytään selkeästi määrittelemään. Ensi vuodesta alkaen lomarahojen leikkaus pienentää palkkasummaa, samoin sosiaaliturvamaksujen nosto, joka pienentää kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja nettomääräisesti vuonna 2018.
Julkisen sektorin palkkamenojen pienentyminen supistaa julkista kulutusta vuonna 2017, mikä vaimentaa bkt:n kasvua noin 0,3 prosenttiyksikköä.
– Lyhyellä aikavälillä kilpailukykysopimus heikentää aktiviteettia ja julkista taloutta, sillä veronalennukset ja palkkasumman alhaisempi kasvu pienentävät verotuloja, Kuismanen kertoi.
Toisaalta kilpailukykysopimus lisännee yhteisöveron tuottoa, kun yritysten maksutaakkaa siirretään kotitalouksille.
Vienti on lähdössä hienoiseen nousuun kilpailukyvyn parantuessa, mutta viennin kehitystä hidastaa maailman kaupan kasvun hidastuminen.
– Vähän surullinen tarina ennusteessamme on se, että nettovienti on kuluvana vuonna negatiivinen ja seuraavina vuosina sen vaikutus talouskasvuun on hyvin lähellä nollaa.
Heikon viennin kehityksen vuoksi valtiovarainministeriö ei näe, että talouskasvu kiihtyisi, niin kuin sen pitäisi.
Brexitin eli Ison-Britannian euroeron vaikutusta ei ole ennusteessa huomioitu. Valtiovarainministeriö tekee seuraavan ennusteensa elokuussa budjettiriihtä varten, ja mahdollinen ero huomioidaan silloin.
